perjantai 12. huhtikuuta 2013

Alkuperäinen Uimahalli Mäntsälään työryhmän raportti


UIMAHALLITYÖRYHMÄ
Uimahalli Mäntsälään 
 SHAPE  \* MERGEFORMAT
Työryhmän raportti

Heli Hallikainen, Pekka Karjalainen, Irina Murtomaa, Mikko A. Ratia, Jani Sievinen, Mirka Timoskainen
15.6.2012



 

Sisältö




1. Johdanto


Tämä raportti esittelee maaliskuussa 2012 perustetun työryhmän työn tulokset liittyen taustaselvitykseen uimahallin saamiseksi Mäntsälän kuntaan. Uimahalli Mäntsälään -työryhmä koostuu kuntalaisista ja on ryhmänä poliittisesti sitoutumaton. 

Työryhmän tavoitteena on tehdä mahdollisimman monipuolisesti tavallisen kuntalaisen käsissä oleva tekeminen asian edistämiseksi. Usea aloite uimahallin taustaselvitysten tekemiseksi on kaatunut kunnanvaltuuston äänestyksissä, joten työryhmä lähti vapaaehtoistyönä tekemään tarvittavia selvityksiä ja taustatyötä niin pitkälle, kuin se tavallisen kuntalaisen roolissa on mahdollista.

Työryhmän visio on vaikuttaa tekemisillään siten, että uimahalli rakennettaisiin Mäntsälään mahdollisimman pian, tavoitteena kuitenkin vuosi 2016. 

Olennaisimmat työryhmän tekemiset liittyvät asian puolesta adressin keräämiseen, tavoitteenaan saavuttaa kuntalaisaloitteeseen tarvittavat 10% kuntalaisista nimilista asian puolesta ja sen avulla lähestyä kuntapäättäjiä argumentoiden myös eri asiantuntijalausuntojen kautta asian tärkeyden puolesta.

2. Hankkeen tausta 


Työryhmän sihteeri Mirka Timoskainen oli yhteydessä kansanedustaja Eero Lehteen (oli aikanaan myös Keravan uimahallin perustajajäsen) ja kysyi tavallisen kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksista uimahallin rakentamisasioissa kertoen voivansa antaa oman pienen työpanoksensa asian edistämiseksi. Eero Lehti antoi hyviä neuvoja asian edistämiseksi ja käyttöön omia kontaktejaan. Tästä innostuneena Mirka Timoskainen perusti 23.3.2012 Facebook- yhteisösivuston nimeltään: Uimahalli
Mäntsälään. Mainokset uudesta yhteisösivusta hän vei Mäntsälän Voimistelijoiden FB-sivuille, sekä Vaihtorinki Mäntsälä - sivulle. Tykkääjiä sivusto sai viikossa jo 100 kpl. Tilanne 9.6.2012 on 702 tykkääjää.
Sivusto esitteli olevansa taho, joka tykkääjien määrästä riippuen vie hanketta eteenpäin ja riittävän määrän ilmaantuessa lähestyy kuntapäättäjiä asialla: “Sivuston tarkoituksena on kartoittaa kiinnostus uimahallia kohtaan Mäntsälässä. Hanke etenee tykkääjien määrästä riippuen.”
Ensimmäisen olemassaoloviikon aikana FB-sivustolta nousi kaksi aktiivista innostujaa, jotka sihteeri liitti yhteydenottojen jälkeen sivuston ylläpitäjiksi (Heli Hallikainen ja Mikko A. Ratia). Heli Hallikaisen verkostoista löytyi uimaopettaja Irina Murtomäki hankkeeseen ja työryhmän perustettua sähköpostiosoite uimahallimantsalaaan@gmail.com, mukaan ilmoittautui vielä Pekka “Keppis” Karjalainen, jolla on hyvät kontaktit Mäntsälän yrittäjiin. Jani Sievinen on Suomen tunnetuimpia ja menestyneimpiä kilpauimareita, ja hän liittyi työryhmään mukaan Pekka Karjalaisen kontaktina. Jani Sievinen haluaa osallisuudellaan edistää sydämen asiaansa, uimataidon edistämistä sekä olla mukana uimahallien rakentamisessa Suomessa.
Koko työryhmän vapaaehtoistyö perustuu huoleen Mäntsälän kuntalaisten hyvinvoinnista, uimahalli tukisi liikuntaa monipuolisesti vauvasta vaariin. Lisäksi perheellisinä ja pienten lasten vanhempina huoli lasten uimataidosta ja uimaopetuksen järjestämisestä kunnassa on suuri. Täällä tuhansien järvien maassa mutta kylmien talvien ilmastossa uimahallit ovat olennainen osa uimataidon ylläpitoa. Työryhmä kokee, että uimahalli on kansalaisoikeus, joka selkeästi Mäntsälästä vielä puuttuu.


2.1 Tavoite ja rajaus


Raportin tavoite on kertoa työryhmän toiminnasta ja historiikista ja koota yksiin kansiin kooste työn tähänastisista tuloksista ja selvitetyistä tiedoista. 

Raportti koostuu uimahallityöryhmän tekemisistä maalis-kesäkuulta 2012 kooten kaiken saatavilla olleen tiedon uimahallin toiminnan hyödyistä ja puoltavista lausunnoista mukaan lukien kerätyt adressit, jotka koostuvat kuntalaisten allekirjoituksista. Kuntalaisten tahtotilaa kuvastaa hyvin myös raporttiin kappaleeseen 4.3 koostettu koonti nettiadressin kommenteista. Mukana on myös esimerkkejä uudisrakennetuista uimahalleista ja tietoja joidenkin rakennus- ja ylläpito/käyttökustannuksista. 

Raportti ei sisällä tarkkaa laskelmaa, eikä rakennuspiirustuksia mahdollisesta Mäntsälän uimahallista, vaan sen tavoitteen on lähinnä toimia pohjatyönä ja tiedon lähteenä tulevan mahdollisen työryhmän työlle sisältäen lukuisan määrän kontakteja ja yhteystietoja.

2.2 Historia

Työryhmä sai hankkeen aikana tietoja uimahallikeskusteluista Mäntsälässä kautta aikojen. Ensimmäiset kirjaukset uimahallin eteen tehdystä työstä lienevät jo vuodelta 1972. 
Noin 7 vuotta sitten uimahallia on yritetty saada aikaiseksi laajemmalla hankkeella. Silloin oli perustettu yhdistys joka keräsi varoja, teki laskelmat ja selvitti kaikki mahdolliset saatavat avustukset hallin rakentamiseksi. Hankkeen kaaduttua kunnanvaltuustossa lakkautettiin silloin toiminut yhdistys ja hanke jäädytettiin. 
Lähihistoriassa uimahallista on tehty myös aiempia aloitteita. Vuonna 2010 ja 2011 on ehdotettu määrärahan varaamista uimahallin suunnitteluun, mutta silloiset aloitteet kaatuivat valtuuston äänestyksessä. Kansan suussa uimahallista on puhuttu ja sitä on kaivattu kovasti kolmekymmentä vuotta toistaiseksi tuloksetta. Yleinen mielipide kuntalaisilla on jo se, että uimahalli on lähes saavuttamattomissa kuntalaisen näkökulmasta.
Uimahallihankkeiden vaivalloinen historia ei työryhmän mielestä ole rasite, vaan päinvastoin kuvaa sen ajankohtaisuutta ja vahvistaa uskoa siitä, että käyttäjiä hallille varmasti tulee löytymään. Uimahallin rakentaminen Mäntsälään olisi kuntalaisille melkein palkinto sitkeästä yrittämisestä ja kaivattu ja ansaittu peruspalvelu osavastineeksi verojen maksamisesta.








3. Työryhmä


Uimahalli Mäntsälään -työryhmän jäsenistö on seuraava:

Heli Hallikainen
puheenjohtaja
perustajajäsen
Pekka Karjalainen
jäsen
liittynyt 9.4.2012
Irina Murtomäki
varapuheenjohtaja
perustajajäsen
Mikko A. Ratia
mediavastaava
perustajajäsen
Jani Sievinen
jäsen
liittynyt 8.5.2012
Mirka Timoskainen
sihteeri
perustajajäsen

Taulukko 1 Uimahallityöryhmä

4. Toiminta ja tapahtumat


Uimahallityöryhmän tapahtumataulukko kuluneelta keväältä maalis-kesäkuussa 2012

Tapahtuma
Ajankohta
Paikka
Facebookin yhteisösivu avattiin
23.3.2012
Facebook
Nettiadressi avattiin
3.4.2012
www.adressit.com
Työryhmän aloituskokous
8.4.2012
Shell Mäntsälä
Paperiadressien levitys
maalis-kesäkuu
2012
37 yritystä Mäntsälässä
Työryhmän tapahtuma
15.4.2012
Raitori
Työryhmän kokous
8.5.2012
Ravintola Amizza
Työryhmä
Urheilumessuilla
26.5.2012
Monitoimitalon piha
Kunnan edustajien tapaaminen
14.6.2012
Kunnantalo

Taulukko 2 Tapahtumataulukko

Työryhmä piti aloituskokouksen Mäntsälän Shellillä 8.4.2012, jossa päätettiin toiminnan aloittamisesta, rooleista, tavoitteesta ja tekemisistä. Yhteydenpitovälineeksi sovittiin jo aloitettu Facebookin viestiketju-toiminto.

Toiminta aloitettiin adressien keräämisellä. Välineinä toimivat www.adressit.com nettiadressi:
uimahalli Mäntsälään, sekä paperiversiot. Adressien keruupaikoiksi saatiin yhteensä 37 yritystä ja 

yhteisöä, lista löytyy raportin liitteestä 10. Maalis- kesäkuun 2012 aikana kerätyt adressit keräsivät yhteensä kuntalaisten nimiä tuplat yli tavoitteen, eli yli 4000 kpl. Allekirjoituksia on tullut myös paljon jo pois muuttaneilta mäntsäläläisiltä. Työryhmä järjesti tapaamisen raitorilla 15.4.2012 sekä oli mukana urheilumessuilla 26.5.2012 keräämässä nimiä adresseihin ja keskustelemassa asiasta halukkaiden kanssa.

Uimahalli Mäntsälään hanketta on mainostettu kunnassa sijaitsevien vähittäiskauppojen, kirjaston, monitoimitalon, neuvolan ja monitoimitalon ilmoitustauluilla. Yhteydenpitovälineenä asiasta kiinnostuneiden kanssa on ollut Facebook-sivusto sekä ryhmän sähköposti.
Työryhmä tapasi kunnanjohtaja Esko Kairesalon sekä muita kunnan edustajia 14.6.2012 kunnantalolla. Tapaamisessa oli ulkopuolisina asiantuntijoina paikalla Uimaliiton olosuhdevaliokunnasta Heikki Härö sekä SUH:n tekninen asiantuntija Ilpo Johansson. Tapaamisessa käytiin paljon asiaa läpi liittyen uimahalleihin. Keskustelu sujui asiapitoisessa ja rakentavissa merkeissä ja siellä keskusteltiin mm. lähialueiden uimahalleista, esimerkkinä Kangasalasta -  sekä yleistä tietoa Suomen uimahallien kävijämääristä ja kustannuksista.

4.1 Media


Yhteys eri medioihin on ollut ratkaisevassa roolissa hankkeessa. Mäntsälän paikallislehdet: Mäntsälä lehti, Mäntsälän Viikkouutiset ja Mäntsälän Uutiset ovat koko hankkeen ajan julkaisseet työryhmän tiedotteita tehneet aiheesta juttuja omastakin aloitteestaan. 

Jutun aihe
Ajankohta
Media
Facebookin Uimahalli-yhteisösivu
5.4.2012
Mäntsälän Uutiset
Facebookin Uimahalli-yhteisösivu
6.4.2012
Mäntsälä -lehti
Rai-torin tapahtuma
13.4.2012
Mäntsälä -lehti
Rai-torin tapahtuma
16.4.2012
Mäntsälä -lehti
Rai-torin tapahtuma
19.4.2012
Mäntsälän Uutiset
Pääkirjoitus: “Mäntsälä - Suomen kuivin kunta”
19.4.2012
Mäntsälän
Viikkouutiset
Adresseissa 2000 nimeä
3.5.2012
Mäntsälän Uutiset
Jani Sievinen työryhmän jäseneksi
10.5.2012
Mäntsälän
Viikkouutiset
Jani Sievinen työryhmän jäseneksi
11.5.2012
Mäntsälä -lehti
Mäntsälään taistellaan uimahallia
12.5.2012
Helsingin Sanomat
Irina Murtomäen haastattelu
21.5.2012
Mäntsälä -lehti
Uimahallityöryhmä tulevilla
Urheilumessuilla
24.5.2012
Mäntsälän Uutiset
Mäntsälänjoen uintihaasteet
25.5.2012
Mäntsälä -lehti
Uimahalliadresseissa 4000 nimeä
31.5.2012
Mäntsälän Uutiset

Taulukko 3 Lehtijutut

Ensimmäinen artikkeli uimahallityöryhmän toiminnasta oli 5.4 Mäntsälän Uutisissa julkaistu uutinen jossa kerrottiin Facebook:iin perustetusta ryhmäsivustosta. Tuolloin “tykkääjien” määrä sivuilla oli 360kpl. Mäntsälä -lehti uutisoi työryhmän ja Facebook -sivuston 6.4. Perjantaina 13.4 Mäntsälä -lehti uutisoi työryhmän olevan seuraavana sunnuntaina Rai-torilla tavattavissa ja adressiin nimiä keräämässä. Samassa lehdessä julkaistiin lehden nettisivujen yleisökysymys “Uskotko uimahalliin?”.  Maanantain 16.4 Mäntsälä -lehdessä oli iso kuvallinen juttu työryhmän sunnuntaisesta tempauksesta sekä haastattelutietoa hankkeesta. Artikkelissa oli myös haastateltu adressin allekirjoittaneita kuntalaisia. Mäntsälän Uutiset kertoi Rai-torin tapahtumasta 19.4 lehdessä. Samassa lehdessä oli Uimahalli Mäntsälään -työryhmän Irina Murtomäen ja Heli Hallikaisen urheilullinen haaste, jossa työryhmäläiset haastoivat kunnanjohtaja Esko Kairesalon sekä kunnan johtoryhmän mukaan lehden haastekampanjaan. Haastesuorituksena oli puolen tunnin vesijumppa ja 15 minuutin tekniikkakurssi sekä 500 metrin vapaaehtoinen uintisuoritus. Suorituspaikkana toimisi Tuusulan uimahalli, josta raportissa lisää tuonnempana ja vetäjänä vuosien kokemuksella Irina Murtomäki. Toistaiseksi haasteeseen ei ole vastattu kunnan taholta, mutta haaste on edelleen voimassa, mikäli halukkuutta sen suorittamiseen löytyy.

Mäntsälän Viikouutiset uutisoi pääkirjoituksessaan 19.4 otsikolla “Mäntsälä -Suomen suurin kuiva kunta” kirjoituksen, jossa todettiin että pikaisen Googletuksen seurauksena näyttäisi siltä, että Mäntsälä on Suomen suurin kunta asukasluvultaan, jossa ei ole lainkaan uimahallia. Mäntsälän Uutiset kertoi puolestaan 3.5 että siihen mennessä adresseihin oli kertynyt jo 2000 nimeä sekä sen että Facebookissa oli tuolloin 607 tykkääjää. Mäntsälän Uutiset uutisoi seuraavaksi jymyuutisen - Jani Sievinen, uimari ja Uintiliiton General Manager oli liittynyt 8.5 Amizzassa pidetyssä kokouksessa työryhmän aktiivijäseneksi. Mäntsälän Viikkouutiset kertoi ennakkoilmoituksen tulevasta uutisoinnista
10.5 ja Mäntsälä -lehti uutisoi Jani Sievisen ryhmään liittymisen 11.5 lehdessä valokuvan kera. 

Yhteydenotot Helsingin Sanomiin saivat valtakunnallisen median kiinnostumaan Mäntsälän asemasta
“Suomen kuivimpana kuntana”, sekä lähialuedemokratian toimivuudesta ja heränneestä kansalaisaktivismista. Toimittaja Esa Juntunen saapui Mäntsälään työryhmää tapaamaan sekä kuntalaisia haastattelemaan. Lauantain 12.5 Helsingin Sanomissa julkaistu juttu herätti huomiota läpi kuntarajojen. Jutun seurauksena työryhmä sai yhteydenottoja ympäri pääkaupunkiseutua. 

Mäntsälän Viikkouutiset kertoi keskiviikkona 16.5 ennakkouutisen tulevasta Irina Murtomäen haastattelusta sekä ajankohtaispalstallaan uutisen jossa kerrottiin Mäntsälän Yrittäjien toteuttamasta uimahallikyselystä yhdistyksen jäsenyrittäjille (Heli Hallikaisen yhteydenottojen pohjalta Eero Kokko oli yhteistyössä Uudenmaan Yrittäjien kanssa toteuttanut sähköisen kyselyn uimahalli-hankkeeseen liittyen). Mäntsälä -lehti julkaisi kuvan kera Irina Murtomäen haastattelun 21.5.

Mäntsälä -lehti uutisoi 25.5 että Mäntsälän joessa voi uida. Lehdessä oli pohdintaan sopisiko jokeen jokiuimala. Mäntsälä -lehti julkaisi samassa lehdessä myös uintihaasteen “Lähdetkö kanssani uimaan Mäntsälänjokeen?”. Haasteeseen lupautui mukaan monta kuntalaista mm. Heini Salovaara, Marke
Varpamäki, Heikki Niemi, Päivi Puustinen, Pasi Juutilainen, Esko Kairesalo, Anna Helin, Veijo Peltola, Pekka Savolainen, Helena Saatsi, Asko Eerola, Helena Vainio, Olli-Pekka Lehtinen sekä uimahallityöryhmän Irina Murtomäki. Haasteen heittänyt päätoimittaja Katri Hämäläinen lähtee itsekin uimaan haasteeseen vastanneiden kanssa. Muutama kuntalainen kieltäytyi jokiuintihaasteesta - kaikkia joki ei houkuttanut uimasille.

24.5 Mäntsälän Uutiset kertoi, että uimahallityöryhmä on esillä tulevan viikonlopun urheilumessuilla lauantaina 26.5 monitoimitalolla. Mäntsälä -lehden kesälehdessä 25.5 oli taiteilijanimimerkin “Make” piirtämä humoristinen piirros kunnajohtajasta pohdiskelemassa katetta ja lasitusta Mäntsälänjoen ylle. Samassa lehdessä uutisoitiin Mäntsälän asukasluvun jatkuvasta kasvutrendistä jossa kunnan asukasluku oli mennyt Heinolan yli.  Torstaina 31.5 Mäntsälän Uutiset mainitsivat uimahallityöryhmän  osallistumisesta urheilumessuille. Samassa uutisessa kerrottiin adressien nimien määrän ylittäneen 4000 nimen rajan.

31.5 Mäntsälän Viikkouutiset pohdiskeli pääkirjoituksessaan Mäntsälänjoen uimakelpoisuutta todeten että lehden gallupin vastausten mukaan useimpien vastanneiden mielestä joen vesi ei ole uimakelpoista vaikka veden laatu uimakelpoiseksi todettaisiinkin. Arto Jussilan sanoin: “Se on ruokottomassa kunnossa ja jos jalkansa jokeen kastaa, ei tiedä mitä tarttuu varpaaseen”. Joki ei siis houkuttele kaikkia pulahtamaan uimasille.

Lisäksi verkkolehdissä olleet jutut:

http://www.ess.fi/?article=368199

http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/109628-uimaopettaja-ryhtyi-halliaktiiviksi

4.2 Facebook-sivusto


Facebook on ollut työryhmän viestintäväline ja keskustelufoorumi hankkeen ajan. Työryhmä on tuonut keskusteluun uimahalli- ja uintiaiheisia juttuja päivittäin perustamisestaan lähtien. Jutut ja keskustelut ovat nähtävissä Facebookin yhteisösivustolla:  https://www.facebook.com/UimahalliMantsalaan

4.3 Koonti nettiadressin kommenteista


Ohessa näkyy koonti kaikista www.adressit.com -palveluun perustetun “uimahalli Mäntsälään” adressin kommenteista:
Mäntsälässä olisi pitänyt olla uimahalli jo vuosia, koska kaikilla ei ole mahdollisuus käydä uimassa Järvenpäässa tai Tuusulassa saatikka Lahdessa!

Mäntsälä taitaa olla ainoa 20000 asukkaan kunta suomessa, jossa EI OLE OMAA UIMAHALLIA - jos kerran asiaa on vatvottu jo kolmisenkymmentävuotta, ei kysymys ole rahasta tai sen puutteesta vaan SAAMATTOMUUDESTA JA KUNNAN JOHDON KYVYTTÖMYYDESTÄ HOITAA KUNNAN PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ!

Hienon asian puolesta kerätään nimiä. Ystäväni asuu Mäntsälässä, joten totta vie kannatan tätä ideaa
:) 
Jo 4v sitten samaa asiaa ajamassa.

Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Kunnan johdolla palaa rahaa mieluummin muualle kun kuntalaisten hyvin vointiin ja lapsiperheiden sekä vanhuksien ja vammaisten tarpeisiin.

Kaipaan kipeästi uimahallia Mäntsälään!

Vesijuoksu ja uiminen, ainoa liikuntamuoto mitä pystyn harrastamaan ja nivelen särkyjäni helpottavaa. Uimahalli mitä käyttää vauvasta /vaariin ja muoriin .

Ainoa liikuntamuoto mitä pystyn harrastaa.

Turhauduttavaa vuosikymmenestä toiseen kuunnella niitä kunnallisvaalien ehdokkaiden lupauksia uimahallin rakentamisesta! Käsi SYDÄMELLE valtuutetut !

Eipä ole ihme, ettei uimahallia rakenneta, kun sitä ei kaipaa kuin muutama sata henkeä. Näillä luvuilla se ei kiinnosta yhtäkään kuntapoliitikkoa. 10`000 nimeä täytyy saada, koska kunnallisvaalit tulossa, niin alkaisi asialle jotain tapahtumaan.

Järvenpään ja Porvoon uimahalleissa pari vuosikymmentä käyneenä, toivoisin TODELLAKIN tänne OMAA uimahallia!

Mäntsälän medit ovat kuin lampaita , varsinaisia hyssytteliöitä . Median tehtävänä olisi pitää asiaa esillä uimahallin puolesta puhujana erilaisten vaihtoehtojen esille tuojana. Vai puuttuuko toimittajilta taitoa ? 

Totta uimahalli Mäntsälään!! Voihan sinne halliin saada muutakin toimintaa esim.hohtokeilaus tila sekin sopii koko perheen harrastukseksi kuntosali..ym.
Mielestäni Monitoimihalli Mäntsälässä ei ole mikään monitoimihalli.Kuulemma sinne ei edes pääse kun tilan varaneet pelaamaan heti tulla ajamaan pois?? Uimahalli olisi silloin jo pitänyt saada siihen budjettiin. Mutta jos rahaa on niin siitä vain uutta halli pystyyn.

Miten Mäntsälässä hoidetaan lasten uimaopetus? Järjestääkö kunta tämän lähikunnnista? Yleensäkin uimakouluja on melko vähän ja ne täyttyvät nopeasti. Kaikki naapurikunnat eivät edes ota ulkopaikkakuntalaisia tai sitten kurssimaksu on huomattavasti korkeampi kuin omilla kuntalaisilla.

Jo näilläkin allekirjoituksilla saa jokusen asiaan sitoutuneen valtuustoon yhdenasianliikkeellä (vrt. Järvenpää) - ja yksi valtuustokausi riittää tämän projektin toteuttamiseen. ps. ne ns. "vanhat jäärät" taitavat tippua muutenkin!

Eipä sitä uimaopetusta juuri hoidetakaan! Moneen vuoteen koululaisia ei viety uimaan, koska ilmeisesti myös bussi oli liian kallis (sen sijaan lapset kyllä vietiin esim. laskettelemaan). Tänä vuonna ovat tainneet päästä liikuntatunneilla uimaan joka toisella luokalla kerran tai pari. On käsittämätöntä, että lasten annetaan jäädä ilman uimataitoa maassa, jossa vesistöjä on joka puolella. Kysehän ei ole vain heidän omasta hengestään vaan uimaopetukseen kuuluisi myös pelastustaidon opetusta - jos sellaista saisi. Järvillä järjestetään kesäisin uimakouluja mutta järvet ovat kaukana keskustaajamasta eikä niille johda pyöräteitä.

Uimahallin rakentamisesta Mäntsälään on keskusteltu jo vuodesta 1983 http://www.aloitekanava.fi/mantsala/2203/
2012-1983 = 29 v. eli ihan aikuinen aloite, ei ole tullut aivan yllättäen ;)

Olen vuodesta 1963 asti kuullut puhuttavan ja itsekkin osallistunut juttutuokioihin uimahallin puolestapuhujana.Sekä eläkeläisuimarien puolesta viety nimiatressi ja luettu kunnanjohtaja Kairesalolle sitä luovutettaessa vuosituhannen alussa

Vanhustyön johtaja !
Toivomme teidän ottavan voimakkaan otteen vesiliikunnan puolesta puhujana.

Luulimme monitoimitaloa uimahalliksi muuttaessamme Mäntsälään. Pettymys oli valtava kun tajusimme, että tällainen peruspalvelu puuttuu kunnasta. Melkein teki mieli kääntää nokka takaisin. Esim. naapurikunnassa Orimattilassa uimahalli on ollut iät ja ajat. Siellä uimahallissa uimaankin opin.
Nykyään uiminen ja vesijuoksu ovat minulle tosi hyviä harrastuksia, tukevathan ne terveyttä ja 

jaksamista. Ja hyvä uimataito mahdollistaa mm. melontaharrastuksen. Toivonkin että uimahalli tulisi pian, ettei uimamatkoihin enää tarvitsisi käyttää kohtuuttomasti aikaa. Toivon myös että tulevan uimahallin aukioloaikojen jälkeen pääsisivät melojat harjoittelemaan melontaa ja pelastautumistaitoja, kuten muissakin uimahalleissa.

Tulevan uimahallin paras paikka olisi Hepolan koulun vieressä. Siellä on tilaa sekä hallille että parkkipaikoille. Urheilupuisto olisi sijainniltaan myös mainio, mutta sinne ei mahdu parkkipaikkoja. Samalla halli toimisi äänivallina moottoritieltä kantautuvan melun suhteen.

Hei, sama meidän perheellä - ei tullut mieleen ennen muuttoa tarkistaa tätä asiaa, kun ilman muuta oletimme että tämänkokoisesta kunnasta halli löytyy! Keitähän ovat ne valtuutetut jotka aikoinaan päättivät rakentaa kuntaan jäähallin uimahallin sijaan, ja istuvatko samat tyypit edelleen valtuustossa? Facebookin sivulla ehdotettu osin tai kokonaan yksityinen rahoitus (Tokmanni tai uusi tölkkitehdas tai muu suuri työnantaja mukaan, tai miksei joku vaikkapa s-ketjun kylpylä uuden Prisman yhteyteen) voisi toimia uimahallinkin suhteen jos kunta ei yksin pysty tätä toteuttamaan. Ihmetyttää vain, miksei Mäntsälän kokoinen muuttovoittokunta tähän pysty kun lähes kaikki muut Suomen kunnat pystyvät.

Tässä nimilista päättäjistä, jotka tekevät Mämmilän päätökset.
He varmaan mielellään antavat mielipiteensä myös uimahallista ennen syksyn kunnallisvaaleja. Äänestyspöntössä päätetään mm. uimahallista ?
http://mantsala.fi/tietoa-mantsalasta/paatoksenteko/kunnanvaltuusto
 miksi tehtiin joku turha toimistotalo 1000 krt hyödyllisempi olisi ollut kunnon uimahalli

Ei aina jaksa tai kerkii pyöräillä Kärkölän uimahalliin järvelään, mutta ainakin yritän!

Viikonlopun Iltasanomien listauksessa Mäntsälä on niiden kuntien joukossa, joilla menee Suomessa kaikkein parhaiten - esim. pisteen Helsingin edellä, samoissa pisteissä kuin Espoo ja Tuusula. Listauksessa on otettu huomioon esim. väestörakenne/huoltosuhde, muuttosuhde ja myös velkaantuneisuusaste. Jos se ylisuuri kunnantalo tulikin rakennettua velaksi ja siinä sivussa veloista huolimatta jäähallikin, täytyy nyt viimeistään löytyä rahaa uimahalliin!

Uimahalli kuuluu ehdottomasti kehittyneeseen kuntaan!!!!
Uimahalli on ehdottomasti saatava Mäntsälään! Eihän sen tarvitse olla mikää pramea kylpylä, kyllä pienempikin riittää. Mallia voisi ottaa esim. Jämsästä, jossa halli on saanut palkintoja, vaikka ei ole jättikokoinen. Uiminen on kivaa ja terveellistä, kyllä Mäntsälän kaikenikäisten ihmisten pitäisi päästä uimaan omassa kylässä! Kiitos Teuvo Peltoselle kun jaksaa vetää ennätys määrän väkeä uintireissuille Porvooseen! t. Tarja Kokkonen, mummo porealtaasta

Iliman muuta, nyt pitää jo tehdä tekoja

Itselläni kolme lasta, 1 käynyt peruskoulun ja toinen lähes kokonaan ja kumpikaan ei ole koulun piikkiin päässyt uimaan. Eskari aikana nuorin käynyt kerran ja kerran koulun kanssa.

siellä asuneena kannatan koko sydämestäni!

Päättäjille terveisiä kuntalaisilta !!!
Mäntsälän kunta ilman uimahallia onko NYT se aika että asiaa viedään todellakin eteenpäin ja jotakin uudistumista tapahtuisi kasvavassa Mäntsälän kunnassa.Täällä on ISO joukko kuntalaisia jotka ovat vuosikymmeniä toivoneet uimahallia ja liikuntamuotona vesi palvelee isoja ikäryhmiä. Sanoisin että HALOO te päättäjät nyt on aika herätä!

Uiminenen on selkäsairaalle helpoin tapa pitää kuntoa yllä.Ei rasita niin paljon kuin kävely heikkoja selkälihaksia.Siis uimahalli MÄNTSÄLÄÄN.PS.Voisin käydä lapsenlapsen kanssa myös uimassa.

Mikä on päättäjissä se taho tai instanssi että AINA kyseinen hanke kaatuu...Ei voi ymmärtää.Olemme sentään saaneet tänne tulevan uuden Citymarketin joka edistystä sekin, mutta oletteko TE PÄÄTTÄJÄT 

miettineet kuinka paljon RAHAA menee lähikuntien UIMAHALLEIHIN sekä muihin oheistoimintoihin mm kuntoutus yms kun tänne ei saada yhtä uimahallia pystyyn. Varsinaista "TUPIJUMI" toimintaa.Minäkin käyn Tuusulassa uimassa.....

Ha. Ja saatte odottaa, mitä mäntsälä uimahallil ku lähettyvil on kuitenkin sääksjärvi ja huntti?  Niin järvet on kaukana keskustasta eikä sinne ole kevyenliikenteen väyliä esim. lapsia ei voi laittaa itsekseen pyöräilemään järvelle. Järviveden kanssa on lisäksi se että kesäkuussa vedet on alkuun kylmiä, sitten on muutama viikko ok ja heti perään alkaa leväkukinnot jolloin uimaan ei voi mennä! Tuonakin aikana kun veteen tarkenee mennä on se niin humuspitoista että kun nouset järvestä saat mennä vielä kotona suihkuun kun iho on ruskean möhnän peitossa! Eihän järvissä mitään vikaa..... ne eivät kuitenkaan korvaa uimahallia ympärivuotisen liikunnan tarjoajana.
 olis totta tosiaan vihdoin aika saada se uimahalli tänne.Ja kaikki ne eurot mitkä menee toisille paikkakunnille kun ihmiset käy uimassa mm.Porvoo,järvempää,jne ja samalla siellä myös kauppareissulla.Sitäkin pitäs ajatella.

On tosiaan ihme, kun tämänkokoisessa kunnassa ei vieläkään ole sitä hallia. Kun jopa Kärkölässäkin on ollut jo 70- luvun alusta ja on paljon pienempi kunta sentään! Kyllä siitä on iloa kaikenikäisille asukkaille. Koululaisten liikuntakin monipuolistuisi kovasti.

Niin koska päättäjät tajuavat harrastusmahdollisuudeksi vesiliikunnan ja uimisen ?

Hyvinvointia vauvasta vaariin...uimahalli saatava Mäntsälään
Kukaan ei varmastikaan ole eri mieltä kanssani siitä, että liikunta edistää niin henkistä kuin fyysistäkin jaksamista. Mielestäni ennaltaehkäisevään ihmisten hyvinvointiin ei satsata tällä hetkellä tarpeeksi. Eläkeikää tullaan varmasti nostamaan ja pitkät sairaslomat lisääntyvät. Terveyskeskuksissa on jatkuva lääkäripula ja hoitoon pääseminen on hidasta ja ihmiset turhautuvat ja voivat huonosti.
Uimahalli ei yksistään ole ratkaisu siihen, että ihmiset jaksaisivat työelämässä pidempään, mutta se toisi yhden liikuntamuodon harrastamisen lähemmäksi meitä mäntsäläläisiä. Uimahalli ei taatusti jäisi käyttämättä. Nyt tuumasta toimeen ja lopettakaa päättäjät pähkäily. Rahaa löytyy budjettiin, jos todellista halukkuutta löytyy.

Jos puhutaan kylpylästä eikä uimahallista, ongelmana saattaisi joillekin olla liian korkeat lippujen hinnat. Vaikka kävisi vain uimassa, joutuu kuitenkin samalla maksamaan myös lämpimämmistä vesistä, poreista yms.

Tavasin kaikki kommentit ja en löytänyt haaveita kylpylästä, vaan tavallisesta nykyajan vaatimusten mukaisesta uimahallista (VRT: KUNTOURHEILUN TUTKIMUS JA SPECIFIKAATIOT). Tällaisia esimerkkejä ovat mm. Tuusula ja Kirkkonummi, joissa on huomioitu käyttäjät vauvasta vaariin ja vikkelästä vammaiseen! Näissä lippujen hinnat kävijöille eivät muodostu ongelmiksi - ei edes eläkeläisille tai työttömälle. Joten Kunnan päättäjät tai päättäjiksi haikailevat tervemenoa tutustumaan. Ainoa, joka lienee höpöttänyt "viihdekylpylästä" eläkeläisille taitaa olla tämä nykyinen "kunnanjohtaja"!?
ps  vaikka kunnalisvaalit "häämöttää", ei listoilla ole tunkua "päättäjistä" !?

"Facebookin sivulla ehdotettu osin tai kokonaan yksityinen rahoitus (Tokmanni tai uusi tölkkitehdas tai muu suuri työnantaja mukaan, tai miksei joku vaikkapa s-ketjun kylpylä uuden Prisman yhteyteen)" Kommentti kylpylästä oli lähinnä vain sen vuoksi, että mieluummin uimahalli kuin kylpylä (niin kuin tosiaan suurin osa tälle keskustelualueelle osallistuneista tuntuu kommenttien perusteella, ainakin rivien välistä luettuna, ajattelevan). Kommentissa, josta lainaus on otettu ei sen enempää tuota kylpylä asiaa kommentoida, mutta nostin sen vain muuten esiin. Tosin, jos valittavana on kunta ilman uimahallia tai kunta kylpylällä, kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Jaahas kokonaiskustannuksiltaan kylpylä tulee kalliimmaksi sekä vedenlämpötilan pitää olla huomattavasti lämpöisempää.Olen uimahallin kannalla jossa erillinen terapia- allas  puoli.

..tuon mielipiteeni esille.Itse innokkaana uimarina petyin muuttaessamme tänne kun kuulin ettei täällä ole edes uimahallia!Ensinnäkin se on virkistävää touhua koko perheelle,toisekseen polvi-ym vaivaisille se on turvallista liikuntaa!J:päässä asuessa tutustuin uimahallin kautta ihmisiin,siinä on siis sosiaalinenkin puoli.Uimahallilla käydessä et ole säiden armoilla jos haluat liikuntaa ja kaikkihan me emme välitä käydä kuntosalilla tai jumpassa.Toivottavasti näemme päivän kun uimahalli pitää avajaisia :)

Lapsenlapsi Linnea tahtoo uimaan!!
Tårkeän asian puolesta! :)

Ei taida olla rahasta kiinni 
Vesiliikunnan hyötyjä ei mielestäni tarvitse edes luetella, mutta ihan muistinvirkistyksenä tiukkaa faktaa: Päivällä asiakkaita riittää kuntoutumisryhmistä! Tiedän, että vammaispalveluja tarjoavat yritykset käyttävät uimahallien terapia-altaita hyväkuntoisten asiakkaiden kuntouttamiseen, rentouttamiseen ja uimataidon lisäämiseen.

Myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsiviä kuntoutetaan vesiliikunnalla ryhmissä ja potilaat omatoimisesti. Vanhukset käyttävät vesiliikuntaa pysyäkseen virkeinä ja saadakseen kevyttä liikuntaa. Jos nämä kuntoutumisryhmät saisivat palvelut omasta kunnasta, ei tarvittaisi raskaita kuljetusjärjestelyjä ja näin ollen rahaa jäisi kuntoutumispalveluiden käyttöön.

Työikäiset käyttävät hallia sekalaiseen aikaan. Toiset vuorotyön ehdoilla aamu- tai ilta-aikaan ja toiset taas iltaisin ja viikonloppuisin.
Lasten uimataidon opettelua voitaisiin laajentaa talvi-aikana tapahtuvaksi lastenaltaan avulla.
Järjestetyn uimaopetuksen lisäksi myös vanhemmat voisivat vapaa-ajallaan opettaa lapsiaan uimaan. Nythän pitää odottaa aina seuraavaan kesään ja ajaa taajamasta kyliin joissa järvet sijaitsevat, jos palvelun haluaa omasta kunnastaan.

Jos taas ajatellaan luontoa, niin polttoaineista tulevat saasteet vähentyvät ajetun matkan verran, joka kuluu talvella muille paikkakunnille matkustettaessa ja kesällä lähimmälle rannalle tehtävän automatkan verran.

Kustannuksia miettiessä löysin Ylen uutisen tammikuulta(linkki uutiseen:
http://yle.fi/uutiset/someron_uimahallin_kustannukset_yli_kymmenen_miljoonaa_euroa/3210868), jossa uutisoitiin Someron uimahallin kulujen nousseen yhteentoista miljoonaan euroon suunnitellun seitsemän miljoonan sijaan.
Somero on vajaan 10 000 asukkaan kaupunki. Kaupunginjohtaja kertoi, että yleensä vuoden aikana kokonaisinvestointeja tehdään noin neljän viiden miljoonan euron edestä, mutta nyt on tehty poikkeus ja vieläpä yksittäiseen kohteeseen. Somerolle tosiaan tehtiin toinen uimahalli vanhan sijaan. Meillä ei ole vielä ensimmäistäkään.

En lähde perustelemaan uimahallin rakentamsita sen tähden "ku muillakin on", mutta onhan se hieman hupaisaa, että alle kymmenentuhannen asukkaan kaupungilla on uimahalli, mutta kahdenkymmenentuhannen asukkaan kunnalla ei ole. Onko kyse siitä, että Mäntsälä ei ole kaupunki?

Mäntsälän kunnan vuoden 2010 tilinpäätöksessä kerrotaan, että tulo- ja lähtömuutto on säilynyt korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1185 henkilöä ja kunnasta pois 1069 henkilöä. Erotus on, että kuntaan jäi 116 henkilöä. Väestön kasvua toki kasvattaa syntyvyyskin, mutta ihan pienet vauvat eivät varmastikaan heti ole potentiaalisia uimahallin käyttäjiä.

Ei ole varmastikaan näiden lukujen varjossa vaikea ymmärtää, että merkittävän palvelun tuominen kuntalaisten käyttöön vähentäisi poismuuttoa?

Tilinpäätöksestä 2010 kopioitua: "Investoinneista pystyttiin rahoittamaan kunnan omalla
tulorahoitukselle 92,8 prosenttia, kun vastaava tunnusluku vuonna 2009 46,7 %, vuonna 2008 oli 56,9 %, 2007 oli 48,2 %, vuonna 2006 9,2 % ja vuonna 2005 12,5 %."

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mielestäni 92,8 prosenttia omarahoitteisia investointeja on melkoisen hyvä lukema. 2010 taseesta myös ilmenee, ettei Mäntsälä ole kovinkaan velkainen kunta jonka omavaraisuusaste on 54%. Kuntien talouksiin en ole perehtynyt juurikaan, mutta yritysmaailmassa yli 50%:in omavaraisuusaste on erinomainen! Mistä siis kiikastaa?

Hei, joo, tuo "s-ketjun kylpylä" oli minun kommentistani. Siis nimenomaan tietenkin niin, että mieluiten tavallinen kunnallinen uimahalli, johon pääsee kohtuullisella kertahinnalla, mutta jos kunta nyt kertakaikkiaan ei tähän tahdo panostaa (toivoisinpa muuten, että uimahallia vastustavat päättäjät, joita tällä hetkellä siis kunnanvaltuustossa istuu enemmistö, avaisivat suunsa ja kertoisivat miksi hallia ei saada!), löytyisi edes yksityinen taho palvelun (osa-)tuottajaksi. Mieluummin maksaisin uimakerrasta vaikka 20 eur kävely-/pyöräilymatkan päässä kuin lähtisin aina toisiin kuntiin tällaista perusasiaa hakemaan. Kulkemisten kanssa kun hintaa kertyy helposti saman verran.

Kyllä on tervetullutta tähän kylään uimahalli.Olisi pitänyt tulla jo kauan sitten....

Lauantain 12.5. Helsingin sanomien artikkelin yhteydessä on haastateltu muutamia mäntsäläläisiä uimahallin puutteesta. Onko totta haastatteluissa esiintyvä maininta, että kunnantalolla on uimaallas..? Kenties kyseessä ovat kunnan edustustilat, mutta miten tässä valossa näyttäytyy se tosiasia, että kunta useana vuonna epäsi koululaisilta uimaopetuksen kokonaan ja nytkin armeliaasti järjestää sitä vain joka toiselle vuosiluokalle!

Mäntsälän jäähalli on toteutettu osake yhtiönä, siksi se on ollut mahdollinen Mäntsälässä.

Uimahallin rakennuskunstannukset tänä vuonna ovat n.6,2 miljoonaa euroa jonka päälle tulee vielä n.0,5milj.€ kunnallistekniikka yms kuluja.

Jos jokainen kuntalainen 15v-100v laittaisi kortensa kekoon , lunastaisi osansa uimahallista n 450€:lla oman osuuden, hallin pystytys ei varmasti enää olisi ongelma. Tällöin kunta varmasti pystyisi hoitamaan käyttökulut. Kaikki saisivat nauttia uimahallin ilosta ja kuntakin saisi säästöä terveydenhoitokuluissa ,sekä säästöä myös matkakuluissa muille paikkakunnille järjestettävissä terveysmatkoissa.

Vanhin "vedätyskikka" on saattaa liikkeelle projekti osakeyhtiönä, hankkia sille kunnan takaus ja lopulta projekti "kaatuu" kuitenkin kunnan syliin - että sillä lailla! Mitkä sitten ovat uimahallin rakennuskustannukset lienevät tällä hetkellä "mutu-arvioita". Ei ole voimassa olevaa suunnitelmaa - suuruusluokka lienee 7...9 milj.€. Jokainen Mäntsäläläinen maksaa uudenmaan läänin kalleinta kunnallis- ja kirkollisveroa. jolla kaiketi lunastaa osuutensa kyseiseen halliin. Koko asiassa on kysymys pohjimmiltaan tahtotilasta, halutaanko kuntaan palvelu, joka on kaikkien kuntalaisten käytössä vaiko ei ?! (loput asiat ratkeavat kyllä)

Ei ainoastaan vanhusten kuntouttamiseen
Minulla suurin tarve lähistöllä sijaitsevalle uimahallille olisi ollut kahdeksasluokkalaisena sairastuttuani lonkkasairauteen. Jouduin liikkumaan kyynärsauvoilla yhtäjaksoisesti yli vuoden, jotta vaiva ei pahenisi eli olin liikuntakiellossa. Fysioterapeuttini suositteli uimista tai vesijuoksua, jotta voisin harrastaa edes jotain liikuntaa, mutta kustannukset uimamatkoista julkisilla naapurikuntiin olisivat olleet liian suuret, kun jouduin jo matkustamaan erikoissairaanhoitoon Hyvinkäälle kahdella eri 

junalla sekä takseilla asemilta eteenpäin. Sain onneksi sairaalasta lainaan kuntopyörän, jonka avulla pystyin ylläpitämään jalkani liikkuvuutta ja lihasten toimintaa. Sairauden jälkivaivat tuntuvat edelleen, mutta onneksi nyt ajokortillisena voin matkustaa halvemmalla muualle uimaan.

4.4 Koonti yleisökysymysten toiveista ja kommenteista hallin toteutuksen suhteen

Yleisökysymys Facebook -sivuilla:

Mitä toimintoja/ muita oheispalveluita / liiketiloja haluaisit uimahallissa olevan?

Saatuja vastauksia:

Hei!
Minusta uimahallissa riittää esim. 6 radan, 25 m uima-allas kuntouimareita ja vesijuoksijoita varten. Lapsille ja nuorille oma allas, joka soveltuu sekä uimaopetukseen ja vesileikkeihin. Ehkä pikkulapsille oma allas erikseen. Hienoa olisi, jos varat riittäisivät vielä terapia-altaaseen kuntoutusta, vesijumppia ja vauvauintia varten. Uimahallissa on tärkeintä uiminen. Vesiliukumäet ja hyppylaudat ovat ekstraa, joista lapset ja nuoret tykkäävät, mutta tarvitaanko niitä oikeasti jokaisessa kunnallisessa uimahallissa. Niitä varten tarvitaan kalliita lisäneliöitä ja isommat uima-altaat. Liian pientä uimahallia ei kuitenkaan kannata rakentaa, sillä jos samaan altaaseen pitää sopia sekä kuntouimarit, vesijuoksijat ja -jumppaajat, niin siitä tulee harmia. 

Teette hienoa työtä tässä uimahalliasiassa!

T: Uintia harrastava, kolmen vesipedon äiti

Heippa!

Olisi aivan mahtavaa saada uimahalli Mäntsälään.  Uimahallissa voisi järjestää vauva- ja perheuintia, sekä tietenkin vanhuksille myös omia ryhmäliikunta tunteja. Palvelut: kuntosali, kahvila, keilahalli, kirjasto, hieroja...= monitoimikeskus Lapsuuteni leppävaaran uimahallin vieressä asuneena kaipaan hallia meillekin

Hei,

vastauksena kysymykseenne toivoisin uimahalliin

-  50- tai vähintään 25-metristä allasta, jossa olisi riittävästi ratoja kuntouimareiden käyttöön.- lapsille hyppypaikkaa, pienemmille lastenallasta - lastenaltaita saisi olla kaksi, toinen aivan pienille lapsille ja toinen kauttaaltaan n 90 cm syvä jossa juuri uimaan oppineet voisivat harjoitella ennen aikuisten altaaseen siirtymistä. 
-  kaikkien käyttäjien saataville kellukkeita, sukellusharjoituksiin renkaita tms. sekä vaikkapa juoksuvöitä.
-  palveluina (ei välttämättä ilmaisina) vesijumppaa ja uimakouluja
-  viihtyisä kahvila
-  ehkä vielä jokunen kuntosalilaitekin samaan yhteyteen
-  ulkoallas kesäkäyttöön
Mutta pelkästään jo yksi allaskin riittäisi mainiosti, kunhan vain halli saataisiin! Kiitos työstänne asian puolesta

Oheispalveluita
-  Uimakursseja (teknistä opetusta, vesijumppaa, erilaisia vesiurheiluelämyksiä valvovan silmän alla) - kiropraktikko
-  fysioterapia (altaan hyödyntäminen terapiassa)
-  hieronta
-  hemmottelua, kauneudenhoitopalvelut ja – tuotteet
-  parturi-kampaamo
-  kosmetologi
-  luonnonterapia
-  ekokauppa (ekologisia tuotteita ja ruokaa, esim. irtotavaramyyntinä, itse saisi valita paljonko ottaa ja maksu painon mukaan)
-  uimavälinemyymälä
-  kahvio, josta lähellä tuotettuja terveellisiä välipaloja - koirien vesiterapia/kuntoutus Siinä nopean mietinnän tulos.
Nimim. Vesipeto

Olisi hienoa uimahallin mukana saada Mäntsälään vauvauinti! Mäntsäläiset ei taida pystyä sitä harrastamaan, koska se on niin suosittua, ryhmät täynnä esim. Järvenpää ottaa ensisijaisesti Järvenpääläisiä! (asuimme ennen J:päässä ja kävimme vauvauinnissa)

Hei,

kahvio tietenkin on ihan must, mutta siellä voisi olla tarjolla jotain terveellisempääkin kuin limu ja pulla ja karkki . Siellä voisi olla luomu- ja lähiruokaa. Sitten olisi kiva, jos olisi joku uima- ja vesijuoksutarvikeliike, josta sais hyviä korkeatasoisia tuotteita.

Olisi kiva olla kahvilla ja lounaspaikka ...Hieronta ja kampaamo

Hei

Jos meille Mäntsälään viimein se uimahalli saataisiin voisin kuvitella itseni käyttämässä ainakin seuraavia oheispalveluja:
-  kahvio
-  hieroja/fysikaalinen hoitola
-  kuntosali - urheiluliike






5. Tutustumiskäynnit uimahalleihin / esimerkkihalleja

5.1 Orimattila

Työryhmästä Heli Hallikainen ja Irina Murtomäki tutustuivat Orimattilan uimahalliin 21.5.2012, esittelijänä toimi hallipäällikkö Antti Nousiainen. Halli on vanha perushalli. Hallimestarin mielestä pitäisi laajentaa ja modernisoida vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Orimattilan hallissa on vain suora 25 metrin allas ja tavallinen lastenallas. Hallista puuttuu mm. terapia-allas, pienten kahluuallas ym. Kahvioyrittäjä hoitaa lipunmyynnin ja perheyritys järjestää myös uimakouluja ja vauvauintia. Ryhmät ovat täynnä ja tulijoita olisi enemmän kuin kapasiteetti antaa myöden. Viimeksi uimakoulua ei edes mainostettu ja ryhmä täyttyi viikossa. Uimareita uimakouluissa ja vauvauinnissa käy Orimattilassa myös Mäntsälästä. Hallissa pieni takkakabinetti yksityissaunan yhteydessä jota käyttävät mm. urheiluseurojen joukkueet tilaisuuksissaan.

Kokonaisuudessaan hallin kävijämäärä on ongelmallisen pieni koska hallia ei koeta viihtyisäksi eikä siellä ole käyttäjien toivomia palveluja kuten vesihierontaa tai liukumäkeä lapsille. Kehitettävää on myös se, ettei hallilla ole omaa kustannuspaikkaa kunnan kirjanpidossa, joten tuotot ja kulut ovat liikuntatoimen alla, eikä tarkkaa taloustilannetta pysty erittelemään. 
Lisäksi huomioitavaa on, että Nousiainen kertoi aiemmista kokemuksistaan uimahalleista muissa kunnissa. Hän mainitsi kahdesta esimerkkikunnasta, joissa molemmissa oli sellainen tilanne, että uimahallin kahvio ja lipunmyynti oli kilpailutettu ulkopuoliselle yrittäjälle. Toisessa esimerkkitapauksessa uimahallin toteutus ei ollut yksinään riittävän vetovoimainen. Kävijämäärien vähyyden vuoksi kunta joutui subventoimaan kahvioyrittäjää n. 2000-3000€/kk, jotta yritys olisi kannattanut. Toisessa esimerkkikunnassa oli samalla tavalla kilpailutettu kahvio/lipunmyynti ulkopuoliselle yrittäjälle. Siellä kuitenkin uimahallin yhteydessä sijaitsi monipuolinen vetovoimainen palloiluhalli. Tässä kunnassa kahvioyrittäjä pärjäsi itsellään ja maksoi kunnalle vuokraa 1800€/kk liiketilasta, eikä lipunmyynti maksanut kunnalle erikseen.

5.2 Tuusula 

Työryhmästä Heli Hallikainen ja Irina Murtomäki tutustuivat Tuusulan uimahalliin 5.6.2012. Esittelijänä toimi Vesa Reinikkala Tuusulan uimaseurasta.
Halli on hyvän kokoinen ja monipuolinen palveluiltaan. Normaalin 25 metrin altaan lisäksi löytyy lastenallas, kahluuallas, liukumäki, kylmäallas ja terapia-allas hierovine suihkuineen. Isossa altaassa on erillinen laajennusosa hyppytarkoitukseen. Tavallisten saunojen ohella hallissa on myös höyrysaunat.
Kuntosalia ja kahviota hoitaa itsenäinen yrittäjä. Työryhmä tutustui myös teknisiin tiloihin mm. ilmastointilaitteisiin ja vedenpuhdistuslaitteisiin sekä huolto- ja varastotiloihin. Erityisenä plussana hallissa on alakerran iso kolmeen osaan jaettava tila, joka on hiljattain saneerattu monipuoliseksi liikuntatilaksi. Lattiamateriaali oli uusittu, lisätty mm. kiipeilyseinä ja ampujille kevyet maalitauluseinäkkeet. Vesa Reinikkalan mukaan tila on koko päivän kovassa käytössä erilaisten urheiluseurajoukkueiden, jumppaajien ym. toimesta. Alakertaan oli saneerattu lisäksi erilliset suihku- ja pukutilat jolloin jumppasalin käyttäjät eivät kuormita yläkerran uimareiden pukutiloja.
Vesan mukaan varastotiloista oli kuitenkin hallilla puutosta, joten uimahallin suunnittelussa pitää huomioida varastotilojen riittävyys - erityisesti yläkerran kahvioyrittäjän käytössä ei ole riittäviä tiloja tavara- ja tarvikevirtojen käsittelyyn sekä säilytykseen. Myös huoltotunnelin puolella rataköysien säilytys oli ongelmallinen kunnollisten säilytyskorien puutteessa. Alakerrassa on myös pieni väestösuojaan hyödynnetty kokoustila jonka ilmastointi tosin on hieman puutteellinen joten suurella vierasmäärällä ei niin miellyttävä oleskella.
Hallin huollettavuudesta mainittakoon erityisesti teräksiset (ns. rosteri) altaat, joihin pääsee alakerrasta ulkopuolelta huoltamaan kätevästi jos vuotokohtia tulevaisuudessa ilmenee. Mahdollinen kosteusvuoto on helppo havaita ja korjata. Reinikkalan mukaan hallissa on hyvä kameravalvonta, mutta kameroita olisi hyvä lisätä myös altaiden vedenpinnan alapuolista aluetta kuvaamaan valvonnan tehostamiseksi (lasin läpi huoltotunnelin puolelta). Hallissa on vedenpuhdistuksessa käytössä kloorin ohella myös otsonointi, mutta ei UV puhdistusta.
Tuusulan hallin katto on korkealla ja etelään päin on korkea suuri lasiseinä. Hallin korkeudesta seuraa se että tarvitaan suuremmat ilmastointikoneet koska ilmamäärän kuutiotilavuus on suurempi. Suuremmat laitteet ovat kalliimmat hankkia ja käyttää. Myös suuri ikkunapinta-ala on huono käytön kannalta - lämpöhäviö on suurempi ja yläosan lasitus kallis ja hankala pesettää. Vaikka avara tila on visualisesti kaunis ja valoisa ei työryhmän mielestä sillä ole kuitenkaan vastaavaa lisäarvoa, jotta kustannuksia kannattaisi siihen satsata (vrt. Järvenpään halli, jossa matala katto, silti kaunis ja viihtyisä halli). 

5.3 Järvenpää

Järvenpään uimahallilla työryhmästä kävivät 5.6.2012 Heli Hallikainen ja Irina Murtomäki tutustumassa omatoimimatkalla uimasiltaan lapsien kera. Järvenpään uimahallia työryhmä piti kompaktin kokoisena - eli kooltaan olisi sopiva myös Mäntsälään. Järvenpäässä on 25m allas, lasten allas n. 30cm -1m sekä toinen lastenallas n. 30cm - 1,4m, vesiliukumäki, kahluuallas, kylmäallas ja jaettava opetus/terapia-allas.
Hallissa on paljon hyviä suunnittelullisia seikkoja, kuten lasten WC:n välitön sijainti lastenaltaiden vieressä. Lisäksi hyvää on terapia/opetusaltaan kahtia jaettavuus, joka mahdollistaa hierovien suihkujen käytön vaikka samanaikaisesti toisella puolella olisi vesijumppa tai uimakoulu menossa (Tuusulan terapia-allas ei ole yhtä kätevästi jaettavissa ja siellä koko allas on varattu ryhmätuntien ajan, jolloin muut käyttäjät eivät hierontoihin pääse).  Työryhmältä sai kiitosta myös Järvenpään sinisävyinen sisustus sinisin ikkunalasiosin - visualinen ilme on viihtyisä, kodikas ja rauhallinen. Järvenpäässä lasiseinä ei ole niin korkea kuin Tuusulassa eikä katto niin korkealla. Terapia-altaan vierellä lasitus ylettyy vain seinän puoleen väliin, mikä pienentää lämpöhäviötä.
Hallin ilman kuutiotilavuus on siis pienempi, lasiseinä helpompi pestä ja lämpöhäviö Tuusulaa pienenmpi - silti sisustus on viihtyisä ja kaunis - eli katon mataluus ei vähennä sisustuksen ilmeen onnistuneisuutta. Järvenpään hallin etu on lisäksi se että välinevarastot sijaitsevat kätevästi heti sekä terapia-altaan että ison altaan päädyissä. Eri vesiurheilulajeissa, jumpissa ja kilpauinnissa tarvitaan monenlaista välineistöä - välineitä ei tarvitse hakea kaukaa ja ne on helppo siivota takaisin paikoilleen.
Järvenpäässä pienten lasten kahluualtaan muoto ja malli on parempi kuin Tuusulassa. Järvenpään kahluuallas on turvallisen pyöreähkö, jolloin pienten liukumäki mahtuu turvallisemmin (Tuusulassa kapea suorakaiteen muotoinen kahluuallas). Tuusulassa kahluualtaan aita on metallinen kaide, josta pääsee kömpimään läpi ja siellä lastenaltaan syvä pää sijaitsee heti kahluualtaan välittömässä viereisyydessä. Järvenpäässä kahluualtaan toisella laidalla on korotettu muurattu reuna ja altaasta on Tuusulan hallia pidempi matka lastenaltaaseen, jonka kahluualtaan puoleisen pään syvyys on vain n. 30cm. 
Järvenpään hallin viihtyisyyttä ja vetovoimaa lisää myös lasten vesiliukumäki. Ilman liukumäkeä ei puitteet perheuinneille ole riittävät. Perheissä lapset usein ratkaisevat sen, mihin halliin ajetaan eikä ilman liukumäkeä oleva halli vastaa nykypäivän toiveita (aiemmin Kangasalan hallin toimitusjohtajan Paula Liinamaan haastattelussa kävi ilmi että siellä naapuripaikkakunnilta, missä on uimahalli mutta ei liukumäkeä perheet ajavat Kangasalalle uimaan lasten toiveesta liukumäen vuoksi). Järvenpään vesiliukumäki on toteutettu niin, että suuri osa liu-usta tapahtuu seinärakenteen ulkopuolella, jolloin mäki ei vie niin paljon tilaa hallin sisältä (liuku lähtee sisältä, kiertää ulkokautta putkessa ja palaa takaisin sisään - ei siis avonainen ratkaisu). 
Kaiken kaikkiaan Järvenpään hallia työryhmä piti kooltaan ja malliltaan myös Mäntsälään sopivaksi toteutukseksi.

5.4 Esimerkki Kangasala – suositeltu, hyvin onnistunut toteutus


Paula Liinamaalta saa lisätietoja, ohessa linkki: 
http://www.kangasalanuimahalli.fi/
KUOHU - Kangasalan uimahalli Oy, Kirkkojärventie 4, 36200 Kangasala 
Toimitusjohtaja: Paula Liinamaa 0400 - 515 611, paula.liinamaa@kangasalanuimahalli.fi

Seuraavat tiedot Paula Liinamaan haastattelusta (puhelinhaastattelu Liinamaa/Hallikainen):
•       Oy jonka kunta omistaa 100%, tätä mallia toimitusjohtaja Paula Liinamaa pitää hyvänä koska kustannukset selvillä viimeiseen penniin.
•       Tj ainoa palkattu työntekijä, kaikki muu ostopalveluina, jolloin sijaistukset, koulutus, ammattitaito ym. ei ole ongelma oy:lle
•       Todella vilkasta uimaopetus ja kuntoutus. Hallissa käy säännöllisesti kuntoutusryhmiä, uimakouluryhmiä, vesijumppareita, vauvauimareita ym. 
•       Uimaopetuksessa toteutetaan Kangasalalla varhennetun opetuksen mallia. Uimaopetusta järjestetään alkaen jo päiväkotilapsista. Alle esikouluikäiset ja esikoululaiset käyvät uimassa päiväkodin kanssa. Koululaisista 1-3lk annetaan uinninopetusta tehostetusti. 4lk:lla testataan taito ja tarvitsijoille on tukiopetus neljännen luokan keväällä. Lisäksi 5-6 luokkalaiset käyvät koulun kanssa itsenäisemmin uimassa. 
•       Arkkitehti Marjatta Hara-pietilä on itse entinen uimari ja myös Tuusulan uimahallin suunnitelija 
•       Rak kustannukset oli 13,4 milj eli iso hanke. Kokoustila on liian suuri ja vajaakäytöllä, jotakin oleellista kuten ilmastointi kuntosaliin ja kokoustiloihin on rakennettu jälkeenpäin eli niissä turha säästö rakennusvaiheessa. N. 50 000 mennyt jälkikäteen ilmastointikoneisiin yhteensä.
•       Kunta maksaa Oy:lle miljoonan vuodessa. Menot on noin 100 000 / kk sisältäen aivan kaiken myös palkat ja markkinoinnin ym. Korkoihin ja lainanlyhennyksiin menee 900 000 vuodessa.
100 000 tuosta miljoonasta on vastikkeellista avustusta eli sitä vastaan kunta saa uimaopetusta.
•       Kun kulupuoli on 100 000/kk niin hyvänä kuukautena tulot on sen saman tai vähän ylikin - sitten on huonompia kuukausia jolloin kulut ei tule katettua suoraan tulorahoituksella (em.
kunnan osuus kattaa näitä hiljaisempia kuukausia)
•       Rakennusvaiheessa oli kuntayhdistyminen kun Sahalahti yhdistyi Kangasalaan, valtion yidistymisavustuksesta suuri osa käytettiin uimahallikiinteistön rakentamiseen
•       Sijaintiin oli ehdolla keskusta ja syrjäisempi vaihtoehto- keskusta voitti ja on hyvä ratkaisu
•       Avoterassi ongelmallinen hygienian kannalta, siihen pitäisi saada kate
•       Parannettavaa suunnittelussa olisi ollut Liinamaan mukaan se että pintamateriaaleihin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota rakennusvaiheessa, mikä olisi parantanut hygieniaa ja kuntosalissa pitäisi olla ikkuna ulos tai altaalle
•       Uusiutuviin energiamuotoihin saa helpommin opetusministeriön avustusta
(aurinko+maalämpö+lämmön talteenotto), uusiutuvat energiamuodot tulee ottaa huomioon
suunnittelussa.  Erityisesti kannnattaa huomioida  suihkuveden lämmöntalteenotto (sitä ei ole tehty Kangasalaan)
•       Kangasalan hallissa käytetään todella vähän klooria vedessä joten astmaatikotkin voi uida eikä kloori haise tämän mahdollistaa huippu vedenpuhdistustekniikka jossa osana myös UV -valo puhdistus
•       Ovat tilastoineet eläkeläisten määriä ja säästöjä terveysmenoissa, kun potilaat ovat pidempään liikuntakykyisiä ja pärjäävät kotona laitoshoidon sijaan. Kasvavien eläkeläisten määrä kannattaa muistaa myös Mäntsälässä uimahallihanketta pohdittaessa. Vesiliikunta tukee ikäihmisten kuntoa ja omatoimisuutta sekä auttaa vähentämään kalliin laitoshoidon tarvetta. 
•       Kangasalan terveyskeskus ostaa vakiovuoroja säännöllisesti hallista. Terveyskeskus maksaa allasvuokran + vetäjän palkan, kuntoutettava maksaa 1,70€ käyntimaksun joka on kuntoutettavalle huokea. Ryhmiä on kootusti esim. selkäryhmä, jalkaleikatut, ym. Oma ryhmä on mielenterveyskuntoutujille - tämä tuo paljon säästöjä koska mielenterveyspotilaiden hoito  on suuri kuluerä. Kuntoutustarpeet arvioidaan ja ryhmät muodostetaan terveyskeskuksen ammattilaisten toimesta.
•       Tj siis ainoa oy:n palkkalistoilla,  muut osatoiminnot ostetaan kaikki seuraavasti: siivous L&T, kiinteistönhuolto ISS, uinninvalvonta Suomen Uimahalli- ja liikuntapalvelut Oy, lipunmyynti + kahvio yrittäjä, jolle Oy maksaa 3000€/kk mutta silti halvempi kuin lipunmyyjien palkkaus
•       Lisäksi vuokratuloja mm. jalkahoitola, kuntosaliyrittäjä ym. kts. nettisivut
•       Hallissa toimii lounasravintola,  jossa 100 lounasvierasta päivässä
•       Ulkoistetut palvelut siksi että vastuu toiminnasta, sen kehittämisestä, sijaistuksista, koulutuksesta ja ammattitaidosta on yrittäjällä, jolla on osaaminen asiaan - erityisen tärkeä siivouksessa koska hygienia testattaan jatkuvasti
•       Hallin sisällöstä Liinamaa sanoi että ilman seuraavia ei kannata rakentaa koska ei ole tarpeeksi vetovoimainen: terapia-allas, hieromalaitteet (mm. niska), liukumäki, jaettava opetusallas
•       sanoi että uimakouluryhmiä on niin paljon että ei kunnolla riitä yksi allas, jos ei voi jakaa eli pitää saada kaksi ryhmää kerralla
•       Uimakoulut ihan täynnä kouluopetusryhmien lisäksi. Uimakouluja pitää ostopalvelun  uimavalvojat ja tulot on hallille. Myös vauvauinti tuo tuloja halliosakeyhtiölle, siitä veloitetaan korkeampi hinta, koska veden lämpötilaa pitää nostaa
•       Liinamaa sanoi, että nimenomaan liukumäki vetää läpi kuntarajojen - meille Mäntsälälässä se tarkoittaisi Orimattilalaisia, koska siellä ei ole liukumäkeä eikä terapia-allasta. Perheet ei tule ilman liukumäkeä - lapset päättää hallin, mihin mennään ja he tahtovat sinne missä on mäki
•       Paula Liinamaa sanoi että hyvät nettisivut on avainasemassa - ilman niitä ei kannata edes avata hallia! Markkinoinnissa koki haasteena kokoustilojen käyttöasteen nostamisen. Uinti- ja vesiliikuntaryhmät sekä uimakouluryhmät  kyllä täyttyvät laidasta laitaan

5.5 Esimerkki Lappeenrannan Sammonlahti


Raportti hankkeen toteutuksesta: Sammonlahden Uimahalli Ohjaustoimikunnan raportti:, linkki:
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20071150-4-6244.PDF

Poiminta raportista s. 4

Hankkeen toteuttamisen tarpeellisuus
Sammonlahteen valmistuva uimahalli on hyvin tarpeellinen kunto- ja terveysliikuntaa sekä asumisviihtyvyyttä edistävä hanke sekä alueen asukkaille, että kouluille, päiväkodeille ja Yliopistolle. Sammontorin kaupunginosakeskustan yhteyteen rakentuva uimahalli liittyy kiinteästi Sammontorin liikekeskusrakennukseen luoden lisäarvoa koko keskukseen. Uimahallista
pyritään toteuttamaan mahdollisimman monipuolinen monia erilaisia uimahallikäyttäjiä palveleva uintikeskus, jossa on samaan aikaan mahdollista kuntouinnin ja kilpauinnin harjoittelun lisäksi järjestää vesijumppa-, uimakoulu- ja terveysliikuntaryhmien toimintaa sekä perheuintia ja kuntosalitoimintaa erityisryhmät huomioon ottaen.

Poiminta raportista s. 8

Kustannusarvio
Alustava hankkeen kustannusarvio on 6,9 miljoonaa euroa (alv 0), jossa on huomioitu kustannusten nousua n. 10 %:lla kevääseen 2009 mennessä.
Arvio on laskettu Haahtela-Kehitys Oy:n laskentaohjelmalla.
Myöhemmin tehtävä tarkempi tilaohjelma ja siihen valittavat tekniset järjestelmät sekä tavoiteltava laatutaso ja rakennuspaikan pohjaolosuhteet vaikuttavat suunnitelmiin ja rakennuskustannuksiin. Kaavaesitykseen merkittyjen pysäköintialueiden rakentamista ei ole luettu kuuluvaksi uimahallihankkeeseen. Lappeenrannan uimahallin käyttömenot vuonna 2006 olivat 700.000 euroa ja tulot 290.000 euroa. Nettomenot olivat noin 410.000 euroa. Lauritsalan uimahallin käyttömenot 562.000 euroa ja tulot 150 000 euroa. Nettomenot vuonna 2006 olivat noin 412.000 euroa. Suunnitellun uuden uimahallin nettomenot vuodessa tulevat seuraamaan Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahallin kustannuskehitystä.

s.7

Alustava ohjeellinen tilaohjelma
Uimahallin mitoituksen ja ominaisuuksien tärkeimpänä lähtökohtana ovat seuraavat seikat:
•  25 m:n allas, jossa on 6 kpl 2,5 m leveitä ratoja, jolloin uinti kahteen suuntaan on mahdollista. Samassa yhteydessä pieni levennys ja syvennys hyppyaltaalle (noin 425 m2): kunto- ja terveysliikuntamahdollisuuksien parantaminen länsialueella, kuntouinti ja kilpauinnin harjoittelu, vesijuoksu, lasten ja nuorten hyppimismahdollisuus (korkein hyppytaso 3 m)
•  monitoimiallas (noin 80 m2): uimaopetus, vesijumppa ja vesikuntoliikuntatoiminnan kehittäminen
•  lasten allas (noin 70 m2)
•  kylmävesiallas (noin 3-5 m2)
•  kuntosali (100 m2)
•  puku-, peseytymis- ja saunatilat
•  kahviotila (80 m2)
•  toimisto- ja neuvottelutila
Kaikissa tiloissa huomioidaan liikuntaesteettömyys. Pukeutumistiloihin varataan erilliset pukuhuoneet liikuntaesteisille ja heidän avustajilleen. Kaiken kaikkiaan hallissa mahdollistetaan saatujen lausuntojen mukaan
painotetut monipuoliset ja helpot liikuntapalvelut, eikä sitä suunnata kylpyläpalvelutarjontaan, joten tilaohjelmaan ei sisällytetä vesiliukumäkeä, höyrysaunoja eikä mm. porealtaita. 
Yksityiskohtaisempi luonnos tilaohjelmasta liitteenä, liite nro 13.

5.6 Uimahallibarometri 2008


Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ja Suomen Kuntoliikuntaliitto toteuttivat opetusministeriön tukemana ensimmäisen uimahallibarometrin. Selvityksen keskeisenä ajatuksena on saada uutta tietoa uimahallien toiminnasta palveluntuotannon ja -tarjonnan näkökulmasta. Raportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa on selvitetty uimahallien toiminnasta vastaavien johtajien arvioita ja käsityksiä oman uimahallin palveluista ja kehittämistarpeista.

Barometrissä selvitettiin mm. seuraavia seikkoja: 
•       Näkemykset uima-altaiden käyttöasteesta
•       Näkemykset eri käyttäjäryhmien osuuksista uimahallin tilakapasiteetista 
•       Vapaiden uimamahdollisuuksien tarjonta ja kysyntä
•       Ohjatun toiminnan tarjonta ja kysyntä 
•       Ketkä tarjoavat palveluita?
•       Mikä on eri tahojen tarjoamien palveluiden laatutaso uimahallissa?
•       Uimahallissa työskentelevien henkilöiden osaamisen taso ja turvallisuusjärjestelyt uimahallissa
•       Mitä erilaisia hyvinvointipalveluja tulisi olla tarjolla uimahallissa tai sen välittömässä läheisyydessä? 
•       Auttaako ulkoistaminen?
Linkki Uimahallibarometriin: http://kunto-fibin.directo.fi/@Bin/66ecade697cca4e2228ab5e98e14c430/1339808337/application/pdf/124541/Uim ahallibarometri2008_raportti.pdf

6. Lausunnot


Työryhmä pyysi sähköpostitse ja soittamalla useilta tahoilta lausuntoja uimahallin puolesta. Lausunnot löytyvät liitteistä. Lausuntoja saatiin mm. seuraavilta tahoilta: Hepolan koulun vanhempainyhdistys, Ohkolan koulun vanhempain toimikunta, Mustijoen perusturvan vammaisneuvosto, Tuusulan uimaseura, Etevan fysioterapeutti Päivi Veikkola, Ikäihmisten neuvosto ja Suomen vammaisurhelu ja – liikunta VAU ry.

Lausuntopyyntöjen taustalla oli mahdollisimman laaja-alaisen käsityksen luominen hyödyistä, joita uimahalli kuntalaisille voisi tuoda. Taustana oli myös ajatus siitä, että kaikki tulevan hallin mahdolliset eri käyttäjäryhmät saisivat sanoa mielipiteensä ja toiveensa hankkeen sekä tulevan hallin suhteen. Perusopetuksen liikuntaosuuden opetussuunnitelma kertoo myös perusopetuksen tavoitteista, joiden toteutumisesta uimisen osalta työryhmä 5000:n kuntalaisen kera ilmaisee tässä huolensa.

7. Mäntsälän demografiset tiedot

7.1 Väestö ja väestönmuutos

“Uudenmaan väestö kasvoi 16 377 asukkaalla eli 1,1 prosenttia vuonna 2011. Alueen väkiluku oli 1
548 686 henkeä 31.12.2011. Koko Suomen väestö kasvoi 25 295 hengellä eli 0,5 prosenttia. Maan
väestönkasvusta 65 prosenttia tapahtui Uudellamaalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2011 väestötilastoon.

Määrällisesti eniten väestö kasvoi Helsingissä, jossa asukasluku lisääntyi 6 723 hengellä eli 1,1 prosenttia vuonna 2011. Suhteellisesti eniten väestö kasvoi Espoossa, jossa asukkaiden määrä lisääntyi 1,8 prosenttia. Väestö väheni Lapinjärvellä, Hangossa, Raaseporissa, Pukkilassa, Karjalohjalla, Loviisassa ja Karkkilassa.” (http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/) viitattu 28.5.2012
 

7.2 Väestöpyramidi

“Päivitetty 4.4.2012
Väestöpyramidi kuvaa havainnollisesti asukkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa. Ikäpyramidin kukin pylväs osoittaa ikäryhmän (5 vuotta) ja sukupuolen osuuden koko väestöstä. Pylväät on jaettu siten, että nollasta oikealle esitetään naiset ja nollasta vasemmalle miehet.
 Uudenmaan väestörakenne poikkeaa monessa suhteessa koko maan väestörakenteesta.
Uudellamaalla työikäisten ikäluokkien osuudet ovat kokonaisuudessaan suuremmat kuin koko maassa. Suurimpia ikäluokkia ovat 25–34 ja 40–49 -vuotiaiden ikäryhmät. Nuorimpien, 0–4-vuotiaiden lasten osuus on suurempi kuin koko maassa. Vastaavasti 50 ikävuodesta alkaen ikäluokkien suhteelliset osuudet ovat pienemmät Uudellamaalla kuin koko maassa.
 Koko Suomen ikäpyramidista näkyy selvästi 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla syntyneiden ikäluokkien merkitys maan väestörakenteessa. Ikäryhmä 60–64-vuotiaat muodostaa suurimman ikäluokan. Eläkeikäisten joukossa näkyy selvästi vahva naisenemmyys miehiin verrattuna.” (http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/ viitattu 28.5.2012)

 

7.3 Väestö iän mukaan

“Päivitetty 4.4.2012 
Asukkaiden jakautuminen ikäryhmiin poikkeaa selvästi Uudenmaan kuntien välillä samoin kuin Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Uudenmaan väestö painottuu työikäisiin ja nuoriin aikuisiin enemmän kuin muualla Suomessa. Vastaavasti eläkeikäisten osuus on pienempi kuin muualla. Lasten ja nuorten osuudessa ei ole suurta eroa Uudenmaan ja muun maan välillä.
 Helsingissä lasten ja kouluikäisen nuorten osuus on useimpia muita kuntia alhaisempi. Vastaavasti Helsingissä nuorten aikuisten osuus on erittäin korkea. Useimmissa Helsingin seudun kehyskunnissa samoin kuin Länsi-Uudenmaan jaItä-Uudenmaan kunnissa jakauma on päinvastainen: lasten ja nuorten osuudet ovat korkeat ja nuorten aikuisten osuus matala. Korkeimmat lasten ja nuorten osuudet ovat Pornaisissa, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella. Eläkeikäisten osuus on korkein Lapinjärvellä, Myrskylässä, Hangossa, Loviisassa ja Karjalohjalla. Suhteellisesti vähiten eläkeikäisiä on
Pornaisissa ja Kirkkonummella.” (http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/ viitattu 28.5.2012)

7.4 Tilastokeskuksen ennuste Mäntsälän väkiluvusta vuonna 2016


Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009 - 2040


2016

Sukupuolet yhteensä
Mäntsälä

Ikäluokat yhteensä
22 474

Taulukko 4 Väestöennuste (Tilastokeskus 2012)

Eteva kuntayhtymän Tuire Härkösen mukaan Eteva kuntayhtymän palveluissa on Mäntsälän alueella asiakkaita seuraavasti: 73 asukasta asumispalveluissa ja 104 asiakasta työ- ja päivätoimintapalveluissa.

8. Uimataito Mäntsälässä

8.1 Perusopetuksen liikunnan valtakunnallinen opetussuunnitelma


Tiedustelimme Mäntsälän opetustoimesta, onko tietoa tai tilastoa siitä, kuinka uimataito on saavutettu esimerkiksi 1-2 ja 3-4 luokilla suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöön. Saamamme tietojen mukaan Mäntsälässä ei ole testattu ja tilastoitu lasten uimataitoa ao vuosiluokilla. Esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa, kuten Helsinki ja Vantaa löytyy tarkat tilastot lasten uimataidosta. 

Työryhmän jäsenellä Irina Murtomäellä on vuosien kokemus uimaopetuksesta. Hän on toiminut myös Mäntsälässä järvien uimarantojen uimakoulujen opettajana. Kesällä olosuhteen uimarannalla saattavat olla lapsille rankkoja, kylmä sää ja kylmä vesi sekä sade saattavat haitata opetusta. Lisäksi tumma vesi pelottaa lapsia, kun pohjaan ei näe. Tämä tekee opetuksesta haasteellista, eikä kesäiset rantauimakoulut pysty korvaamaan talvella koulujen opetustoimen uimaopetusta. 

Koska Mäntsälässä on aiemmin ollut varojen puutteessa poistettuna uimaopetuksen osuus opetussuunnitelmasta joitakin vuosia, on tällä alueella jo lähtökohtainen uimataitotaso väliin jääneillä ikäluokilla keskiarvoa heikompi. 

Ohessa on Mäntsälän perusopetuksen opetussuunnitelman mukainen tekstiosuus liikunnan osalta, jonka mukaista tavoitteiden toteutumista tulisi testata ja tilastoida myös Mäntsälän kunnassa. Opetuspäällikkö Janne Mäkisen (8.5.2012) mukaan opetuksen järjestämistä sitovasti ohjaa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, ei oheinen ohje.) 

Linkki perusopetuksen opetussuunnitelmaan:
http://www.mantsala.fi/asukkaille/koulutus-ja-opiskelu/opetussuunnitelma
7.18 LIIKUNTA

Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista osana ryhmäopetusta. Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen 

yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

VUOSILUOKAT 1 – 4
Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä kohti lajitaitoja niin sisä- kuin ulkoliikunnassakin. Liikunnan opetuksen tulee antaa tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivalluksille.

TAVOITTEET
Oppilas  
•                                            kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
•                                            oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon
•                                            harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista
•                                            oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä
•                                            oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa
•                                            oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan.

KESKEISET SISÄLLÖT
•                                            perusliikuntaa, voimistelua välineillä ja telineillä
•                                            musiikkiliikuntaa, leikkiä ja pikkutansseja
•                                            eri palloilulajeja sekä niiden viitepelejä ja pienpelejä
•                                            vesiliikuntaa, kuten veteen totuttautumista, vesileikkejä ja uintiharjoituksia •           luontoliikuntaa
•                                            talviliikuntaa kuten luistelua ja hiihtoa.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas
•                                            hallitsee motoriset perustaidot ja osaa käyttää niitä monipuolisesti eri liikuntamuodoissa
•                                            osaa joitakin perus-, väline ja telinevoimistelun liikkeitä
•                                            osaa joitakin pallopelejä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoituksiin sovellettuna
•                                            osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
•                                            osaa hiihdossa perinteisen hiihdon ja luisteluhiihdon sekä mäenlaskun alkeita
•                                            osaa liikkua luonnossa alkeiskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen
•                                            pystyy uimaan vähintään 50 metriä
•                                            osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin mukaan
•                                            toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen.
VUOSILUOKAT 5−9

Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Luokilla 5-6 jalostetaan opittuja liikemalleja kohti lajitaitoja. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä.

TAVOITTEET
Oppilas
•                                            kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja
•                                            oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan
•                                            kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja
•                                            oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin
liikuntatilanteisiin
•                                            kokee liikunnan ja oppimisen iloa
•                                            oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa.

KESKEISET SISÄLLÖT
•                                            perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja
•                                            voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
•                                            musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
•                                            palloilua ja mailapelejä
•                                            luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä
•                                            uinti ja vedestä pelastaminen
•                                            talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja
•                                            fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja arviointia sekä lihashuoltoa •           johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista ja liikuntatietoutta.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Osaaminen
•                                            Oppilas osaa ydintaidot perusliikunnassa kuten juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä heitto- ja työntölajeissa
•                                            Oppilas pystyy voimistelussa suoriutumaan pienistä sarjoista permannolla, välineillä ja telineillä
•                                            Oppilas osaa jonkin suomalaisen kansantanssin ja seuratanssin ja osoittaa liikkumisessaan rytmillistä luovuutta
•                                            Oppilas osaa yleisimpien palloilulajien perusteet ja osaa pelata niitä sääntöjen mukaan
•                                            Oppilas osaa suunnistaa karttaa apuna käyttäen luontoa kunnioittaen, ymmärtää jokamiehen oikeudet sekä velvollisuudet
•                                            Oppilas pystyy uimaan syvään veteen hypättyään vähintään 200 metriä, josta 50 metriä on selkäuintia, sekä hallitsee vedestä pelastamisen taitoja
•                                            Oppilas osaa luistella sujuvasti ja hallitsee hiihdon perustyylit
Toiminta
•                                            Oppilas osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti
•                                            Oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia ja sääntöjä ja reilun pelin periaatetta
•                                            Oppilas pystyy itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa sekä toimimaan ryhmässä ja joukkueessa  
Tiedot
•                                            Oppilas ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet
•                                            Oppilas tuntee kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KUVAUS ARVOSANALLE 5 Oppilas
•                                            osaa vain motorisia perustaitoja ja omaa heikon liikehallinnan
•                                            tuntee eri lajien perusteita välttävästi
•                                            osoittaa passiivisuutta liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan kielteisesti
•                                            kokee yrittämisen tarpeettomaksi
•                                            ei ota vastuuta omasta toiminnastaan eikä ota muita huomioon
Liikuntaa tukevista valinnaisaineista päätetään koulukohtaisesti

9. Laskelmat

9.1 Tuusulan tietoja


Tuusulan luvut
per vuosi




Allasvesihuolto
 115 000,00

Kiinteistönhoito
    35 000,00

Lämmitys
 145 000,00

Sähkö
 128 000,00

Vesi
 126 000,00

Korjaukset
    15 000,00

Muut yht.
    85 000,00


 649 000,00







Taulukko 5 Tuusulan uimahallin tietoja
Perustietoja









Valmistunut
2004
v


Tilavuus
26600
m³


Bruttoala
4940
m²


Kerrosala
3667
m²


Kävijämäärä
260000
h/v


Kiinteistöhoidon kust.
650000
€/v


Allaskemikaalit
35000
€/v







Allasmateriaali
Teräs








Kuntoallas 6 rataa
25
m
yhteydessä hyppyallas

Opetusallas
80
m²


Terapia-allas
90
m²
vesihierontapisteet, vesi +32 C

Kylmäallas (karaisuallas)


vesi +8 C

Vesiliukumäki
55
m


Normaalisaunoja
6
kpl


Höyrysaunoja
2
kpl


Kuntosali
104
m²


Kahvila
165
m²


Muut*
500
m²







*muita monikäyttöisiä liikuntatiloja



















Taulukko 6 Tuusulan uimahallin perustiettoja

Tuusulan uimahallin Vesa Reinikkalalta saatuja tietoja työtunteihin liittyen:
Laitosmiehet:
arkisin klo 05.00-21.00 vkl       klo 05.00-17.00

Vuorossa kerrallaan yksi laitosmies
Tehosiivosaikana (keskiviikko) kerran viikossa kaksi

Siivooja:
arkisin klo 05.00-22.00 vkl       klo 05.00-19.00

Vuorossa kerrallaan yksi siivooja. 
Tehosiivosaikana (keskiviikko) kerran viikossa kaksi Sammuttaa iltaisin valot ja varmistaa ovien lukitukset.

Valvojat:
arkisin klo 05.30-21.15 vkl       klo 10.45-18.15

Valvojilla oman työn ohella ohjauksia altailla, 
alakerrassa sekä kunnan muissa tiloissa

Kahvio:
arkisin klo 05.30-21.15 vkl       klo 07.30-18.15

kahviossa yleensä kaksi henkilöä aina paikalla 
Ruuhka-aikana useampiakin

Niin ja kahvio sekä siivous ei näy henkilöstökulussa koska ostopalveluna.

Keskiviikkoisin siivojia olikin kolme ja valvojat tulee siten että ensimmäinen on paikalla klo 5.45 ja toinen tulee klo 7.00 Siis aina kaksi valvojaa vuorossa, mutta toisella voi olla myös ohjauksia.

9.2 Keravan lukuja

Mittari  
Tavoite 2009  
Tavoite 2008  
Toteuma 2007
Uimahallin ja maauimalan aukiolopäivän kustannus  
 2 733,53 €/pvä
2 585,8 €/pvä
 2 622,85 €/pvä
Uimahallin ja maauimalan aukiolopäivät  
356 kpl  
355 kpl   
356 kpl
Uimahallin ja maauimalan kävijämäärä  
160 000 hlö
150 000 hlö
174 056 hlö
Uimahallin ja maauimalan  käyttökustannus/kävijä  
6,08 € / hlö
6,11 € / hlö  
5,36 € / hlö
Urheilukentän aukiolopäivän kustannus

16,1 €/pvä  

Urheilukentän aukiolopäivät  
180 kpl  
180 kpl  
183 kpl
Urheilukentän kävijän kustannus

0,29 € / hlö  

Urheilukentän kävijämäärä  
10 000 hlö
10 000 hlö  
10 050 hlö

Keravan kaupunki taloussuunnitelma 2009 - 2011  s. 96

9.3 Uimaliiton olosuhdevaliokunnan Ilpo Johanssonin tietoja maamme uimahalleista 

Uusimmat uudisrakennusuimahallit



















Tuusula
Kangasala
*Kristiinankaup
Lammi
Pori

Somero


Allaspinta-ala

672
350
<250

1 500
600
m²

Rakennuksen kokonaisala
3 667
5 330
2 636
1 592

9 244
4 093
brm²

Kokonaistilavuus
26 000
29 300
12 070


52 760
17 990
rm³

Kustannus

11,3
7,0
3,5-8

17,5
11,0
milj. €

Kävijöitä
260 000
170 - 200 000
40 000
30 - 40 000

380 000
50 000
per a

*rakennettu palaneen tilalle








Taulukko 7 Uimahallityöryhmän kooste

9.4 Mäntsälän arvioidut käyttökustannukset

Vuotuinen kävijämäärä




Kerroin
Kunnan asukasmäärä
Arvio



5,5
20 000
110000
normaali


7,5
20 000
150000
aktiivisia paljon








Henkilöstökustannukset
Käyttökustannukset
Kerroin
Henkilöstökust.
Yhteensä vuodessa
Käyttökus
50 %
               649 000,00
0,5
             324 500,00
              973 500,00
Huom! Ei pääomakulut mukana










Lipputulo
tLipun hinta netto
Kävijämäärä
Tulot
Käyttökust&hlöstö
Tulos

3
150 000,00
450 000,00
             973 500,00
-              523 500,00






Luvuissa pohjana Tuusulan toteutuneet luvut ja Mäntsälän oletetut








MUTTA





Jos Irinan ennustamat uimaopetus yms. tulot tulevat normaalien lipputulojen päälle, tulos
m                         480 000





-                43 500,00





plus pääomakulut






Taulukko 8  Uimahallityöryhmän laskeskelmia
Taulukko on laadittu SUH Ilpo Johanssonilta saatujen keskiarvokertoimien perusteella hahmoteltuina.

Hankkeen suhteen tulee selvittää kaikki saatavilla olevat avustukset investoinnin rahoittamiseksi. Tukia myöntäviä tahoja ovat mm. Raha-automaattiyhdistys, EU, (Hakunilan uimahalli saneerattu hiljattain EU-tuella työryhmän saaman tiedon mukaan). 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tänä vuonna liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjauksia yhteensä 28,1 miljoonalla eurolla vuonna 2012. Avustuksia myönnettiin yhteensä 34 hankkeelle, joista uudisrakennushankkeita on 16 ja peruskorjaushankkeita 18.

Uimahallihankkeita on 10 ja ne ovat:
•       Haminan kaupunki, uimahalli
•       Lappeenrannan kaupunki, Lauritsalan uimahallin peruskorjaus
•       Harjavallan kaupunki, liikunta- ja uimahalli
•       Huittisten kaupunki, uimahallin peruskorjaus
•       Alajärven kaupunki, uimahalli
•       Jyväskylän kaupunki, uimahallin vanhan osan perusparannus
•       Kannuksen kaupunki, vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus ja laajennus
•       Ylöjärven kaupunki, urheilutalon peruskorjaus ja laajennus
•       Juvan kunta, uimahalli Sampolan peruskorjaus ja laajennus
•       Suomussalmen kunta, Kylpylä Kiannon Kuohujen laajennus ja peruskorjaus.

Lehdistötiedote löytyy OKM:n sivuilta.

10. Yrittäjäkysely


Uimahallityöryhmä otti yhteyttä Mäntsälän yrittäjiin alueen yrittäjien näkökannan selvittämiseksi ja huomioimiseksi uimahallihankkeen suhteen. Mäntsälän yrittäjät muotoilivat ja toteuttivat hanketta koskevan kyselyn. Lyhyt koonti vastauksista löytyy liitteistä. Tarkempia tietoja kyselystä antaa Eero Kokko p. 0400 – 492 110.

11. Mäntsälän naisyrittäjät


Työryhmä halusi huomioida myös Mäntsälän naisyrittäjien kannan ja toiveet uimahallihankkeen suhteen. Työryhmä muotoili sähköpostikyselyn, joka lähetettiin yrittäjille. Koska osa naisyrittäjistä ei kuulu Mäntsälän yrittäjiin, eivätkä olleet siten toisen kyselyn piirissä mukana.
Vastaukset naisyrittäjien kyselyyn näkyvät liitteessä.

12. Tekninen osio


LVIS teknisiä ratkaisuja mietittäessä ja suunniteltaessa on otettava uusimmat tekniset sovellukset huomioon uimahallin suunnittelussa. Huomioitavaa on että teknisten ratkaisujen kohdalla on tyypillistä että uusin teknologia nostaa usein hankkeen hankintahintaa jonkin verran, mutta maksaa itsensä takaisin jatkossa alempina käyttökustannuksina.

Energiaa säästävät uudet tekniikat on syytä sisällyttää hankkeen LVI tekniseen suunnitteluun. Lisäksi on syytä huomioida uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät sovellukset hankkeessa. Teknisistä ratkaisuista mainittakoon mm. lämmöntalteenotto sekä poistoilmast että suihkuvedestä. Lämpöpumpuissa tekniikka on myös kehittynyt viimevuosina huimasti, ilma- ja
maalämpöpumpumppujen energiatehokkuus on kasvanut. Hallihankkeessa on syytä lisäksi huomioida aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuus (vrt. Porin uimahalli) sekä jäähallin yhteyteen uimahallia suunniteltaessa jäähallin ylimääräisen lauhdelämmön hyödyntäminen uimahallin allasveden lämmittämiseen. 

Monipuolisesti eri tekniset ratkaisut huomioimalla suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan siis merkittävästi vaikuttaa uimahallin käyttökustannusten pienentämiseen. Näissä em. asioissa on käännyttävä asiantuntijoiden puoleen ja käytettävä heidän teknistä osaamistaan. Uimahallien rakentamiseen valtakunnallisesti on Suomessa perehtynyt perustellisesti SUH tekninen asiantuntija Ilpo Johansson, joka mainitaan myös raportin hyödyllisten yhteystietojen kohdassa. Hänellä on laaja tieto maassame toteutetusta uimahalli- ja kylpylärakentamisesta sekä uimahallitekniikasta. Suositeltava kontakti suunnitteluvaiheessa on myös Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen UKTY ry:n puheenjohtaja Pertti Kärpänen. LVI teknisistä ratkaisuista ja suunnittelusta Mäntsälässä yhteystietona mainittakoon lisäksi Vesa ja Anne Lassila Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy:stä.


12.1 Uimahalliportaali - teknistä tietoa - hallien energiankulutuksessa on suuria eroja


Uimahallien energiankulutuksessa voi olla huomattavia eroja. Esimerkiksi vuonna 2007 portaalin kirjatut lämmön ominaiskulutukset vaihtelivat välillä 40 - 174 kWh/m3. Kulutuksien erot voivat johtua eroista palvelun laadussa, mutta myös resurssien käytön tehottomuudesta. 

Uimahalliportaali auttaa halleja selvittämään oman kulutuksen tason suhteessa muihin vastaaviin halleihin. Uimahalliportaali myös yhdistää asiantuntijat tarjoamalla yhteystiedot oikeiden käytäntöjen jakamiseksi kaikkiin halleihin.

Yhdessä toimimalla voidaan ongelmakohdat löytää ja tarjota uimahalliasiakkaille hyviä uimahallipalveluita kohtuullisin kustannuksin ja ympäristöä tarpeettomasti kuormittamatta.

Portaalin käytännön toteutuksesta on vastannut VTT https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/rakentaminen_ja_tekniikka/lomakkeet-jamateriaalit/uimahalliportaali/

3. Työryhmän yhteenveto hankkeen suhteen


Työryhmä toivoo, että hanke lähtee etenemään kunnanvaltuustossa 18.6.2012 aloitteiden perusteella ja luovuttaa siellä kuntalaisadressin (lähes 5000 allekirjoittanutta) sekä tämän raportin jatkon työn taustaksi ja tueksi. 

Työryhmän tarkoituksena on ollut ojentaa auttava kätensä Mäntsälän kunnalle uimahallihankkeen edistämiseksi. Toiminta on perustunut avoimeen keskusteluun sekä puolueettomaan tietojen keräämiseen ja koostamiseen. Työryhmän raportti on kooste sekä ryhmän toiminnasta että tähänastisista selvityksistä. Raportti on koostettu pohjatiedoksi hankkeen jatkoselvittelyyn, suunnitteluun ja toteutukseen. Saatu tieto ja materiaali on työstetty talkootyönä ja siksi raportin luonne on alustava selvitys. Työryhmä ehdottaa hankkeen jatkotoimiksi erillisen uuden
asiantuntijatyöryhmän koostamista uimahallihankkeen jatkotoimenpiteitä varten. Looginen jatko tälle lähtötilanneselvitykselle olisi päättäminen siitä, minkälainen halli olisi kuntaan sopiva, eli minkälainen toteutuskokonaisuus vastaisi parhaiten kunnan tarpeita kaikki käyttäjäryhmät ja kunnan koko - sekä luonne kasvukuntana huomioiden. Kun päätökset toteutuksen kokonaisuuden suhteen on tehty, tulisi hanke viedä edelleen suunnitteluun ja kaavoitukseen. Suunnittelun pohjalta voidaan toteuttaa myöhemmin tarkemmat laskelmat investointikustannuksista sekä arvioida rakennuspäätöstä. Itse rakennusvaiheessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusvalvontaan projektin edetessä toteutuksen ja kustannuslaskelmien ajantasaisen seurannan varmistamiseksi. Uimahallihankkeilla kautta maan on vaara suurina projekteina lipsua budjetista, mikä tulee mahdollisimman tarkkaan eliminoida mahdollisuuksien mukaan (esim. vuosittaiset rakennuskustannukset vaihtelevat suhdanteiden mukaan). 
Työryhmää on erityisesti varoitettu hankkeiden alimitoittamisesta sekä kustannusten alimitoittamisesta. Mitä tiukemmassa taloustilanteessa kunta on, sitä tarkempi pitää olla hankkeen ennakkosuunnittelu ja laskenta myöhempien vaiheiden ikävien yllätysten välttämiseksi.
Vetovoimainen ja viihtyisä toteutuskokonaisuus antaa lopputuloksena suuremman kävijämäärän sekä pienemmät nettokäyttömenot. Mitä enemmän toimintoja saadaan samaan toteutukseen (esim. oheistoimintoina keilaus, squash, kauneudenhoito- ja terveyspalvelut ym. ), sitä vetovoimaisempi toteutuskokonaisuus on ja sitä paremmin talouden tulopuoli hallissa järjestyy esim. vuokratulojen muodossa.
Mäntsälän historiassa on aiemmin selvitetty myös uimahallin mahdollisuutta. Viimeisimpien tehtyjen selvitysten jälkeen on teknisissä seikoissa tapahtunut paljon edistystä mm. uusiutuvien energiamuotojen suhteen. Teknisesti suunnittelussa tulisi huomioida sekä ilmalämpö- että maalämpöpumput sekä aurinkoenergia. Uusimmissa halleissa on myös lämmöntalteenottotekniikkaa hyödynnetty sekä ilmalämmön että suihkuveden lämmön talteenoton muodossa. LVIS teknisillä ratkaisuilla on suuri merkitys hallin käyttökustannuksiin.
Työryhmä todella toivoo, että hanke lähtisi toteutukseen asti, ja että kunnan päättäjien taholta otettaisiin vakavasti kuntalaisten tahtotila uimahallin suhteen. Hankeselvityksen ja adressin saama valtava huomio kuntalaisten taholta, sekä kerättyjen allekirjoitusten suuri määrä unohtamatta myös yrittäjäkyselyn kuvaamaa yrittäjien kiinnostusta asiaan ovat työryhmän mielestä painavia perusteita, joita ei tule sivuuttaa. 

Yhteystietoja


SUH / Ilpo Johansson (myös jäsenenä Uimaliiton olosuhdevaliokunnassa), Uimahallit, kylpylät - rakentaminen ja tekninen asiantuntija, vahva osaaminen Suomessa toteutetuista halleista sekä niiden tekniikasta
040- 820 6809   ilpo.johansson@suh.fi

Tuusulan uimahalli, Vesa Reinikkala vesa.reinikkala@gmail.com

Uimaliitto / Olosuhdevaliokunta Heikki Härö, puheenjohtaja heikki.haro(at)poseidon.fi / 050-66488 / 050-326 8800

Uimahalli- ja Kylpylätekninen yhdistys ry / UKTY
Pertti Kärpänen, puheenjohtaja Ruohojärventie 7, 04940 LEVANTO pertti.karpanen@ukty.fi

Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy
PL 29 (Kapinakuja 1)
04601 MÄNTSÄLÄ

Vesa Lassila, LVI-insinööri, toimitusjohtaja
Puh. +358 (0)40 843 0188
Anne Lassila, LVI-insinööri
Puh. +358 (0)40 843 0181


Linkkejä tutkimuksiin


Uimahallibarometri 2008 http://suh-fibin.directo.fi/@Bin/43947f31801448ee256f5b69760a1d70/1338379618/application/pdf/125398/Uimahallibaromet ri2008.pdf Hukkumistilastoja
http://www.suh.fi/@Bin/555559/Lehdist%C3%B6tiedote+hukkuneet+2010.pdf Kooste vesijuoksututkimuksesta
http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/files/pdf/SIVUILLE/Kooste_vesijuoksututkimuksesta.pdf Liikuntatoimi tilastojen valossa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm2.pdf?lang=fi
 

Liitteet


Liite 1 Lausuntopyyntö


Lausuntopyyntö uimahallihanketta varten,
Uimahalli Mäntsälään -työryhmä pyytää lausuntoa uimahallin puuttumisen vaikutuksista ja sen rakentamisen tarpeellisuudesta Mäntsälässä. Lausuntoa pyydetään eri näkökantojen ja perusteiden huomioimiseksi hankkeessa. Saadut lausunnot liitetään aloitteeseen kuntaa varten käytettäväksi päätöksenteossa. Lausuntoon pyydetään erittelemään mahdollisimman laajasti kunnassa sijaitsevan uimahallin tuomia etuja sekä rakennushankkeessa huomioitavia seikkoja mukaan luettuna eri käyttäjäryhmien tarpeet.

Tässä uimahallin rakentamista puoltavia seikkoja pohjaksi keskusteluun:
-  Koulujen opetussuunnitelman mukainen uintikertojen määrä ei toteudu kunnassa ja optimaalinen ikä uinninoppimiseen on noin 4-5 vuotta. Koulujen opetuksessa siis uimataidon opetus jää täysin puutteelliseksi.

-  Kesäisin kunnan uimakoulut ovat täynnä. Naapurikuntien uimaseurojen uimakouluryhmät ovat myös täynnä eikä lähikunnista järjesty uimakoulumahdollisuuksia riittävällä tasolla.

-  Vesijuoksu, vesijumppa, uiminen ovat vesiliikuntaa parhaimmillaan. Nämä auttavat työikäisiä,eläkeläisiä sekä erityisryhmiä jaksamaan sekä kuntoutumaan arjessa. Uimahallin myötä kunta säästäisi kuntoutuspuolen menoissa. Etenkin liikuntarajoitteisille ja vanhuksille kuntoutus olisi todella avainasemassa.
-  Uimisen edut monipuolisena tasapuolisesti kaikkia lihasryhmiä kuormittavana aerobisena lajina kansanterveydellisesti ovat kiistattomat mm. sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä, painonhallinnassa, tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja monessa muussa terveydellisessä seikassa. Uimahallin myötä kunta säästäisi terveystoimen menoissa.
-  Kevyenliikenteenväylien puuttuminen kunnasta järville aiheutta sen, ettei voi laittaa lasta yksin esim. pyöräillen uimaan. Ei voida siis sanoa että onhan teillä isot järvet ympärillä. Uimakausi on lyhyt järvissä koska kesäkuun alussa vedet kylmiä ja vesien lämmettyä alkaa leväkukinnot jotka estävät uimisen. Lisäksi järvien vesi paikoin (ainakin Sääksjärvi, Kilpijärvi) niin humuspitoista että jättää iholle ruskean lian joten kotona joutuu käymään erikseen vielä suihkussa. Järvet eivät korvaa uimahallia ympärivuotisen liikunnan tarjoajana.
-  Uiminen sopii harrastuksena kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin (vrt esim. luistelu ei käy vanhuksille ja vauvoille)
-  Uiminen tukee myös virkistyksellistä ja mielenterveydellistä puolta, auttaa jaksamaan arjessa ja on sosiaalinen laji - monet lähtevät ystävien seurassa uimahalliin tai sielä tavattuaan juttelevat saunan löylyissä.
-  Uiminen on edullinen harrastusmuoto johon myös vähävaraisilla kuntalaisilla on rahaa esim. työttömät, eläkeläiset, nuoret, lapsiperheet ym.
-  Uiminen auttaa myös työssäkäyviä jaksamaan. Uintia voivat harrastaa esim. myös vuorotyöläiset jotka eivät työaikojen takia pysty säännöllisiin jumpparyhmiin osallistumaan.
-  Aamu-uintimahdollisuus auttaisi monia jaksamaan se sopisi aikaisin herääville vanhuksille ja muutoin kiireisille työssäkäyjille joiden työpäivät venyvät pitkään.
-  Uimahallin puute kunnassa johtaa myös siihen että hallin puutteessa valuvat kuntalaisten rahat naapurikuntiin sillä muualla uimassa käyvät perheet kantavat samalla reissulla muutkin euronsa naapurikuntien yrityksiin. Jos käydään Järvenpään hallissa niin samalla asioidaan helposti myös esim. Prismassa, erikoisliikkeissä ja syömässä. Jos perheet ajavat Flamingoon käyvät he samalla myös Jumbossa ...sama tilanne myös Porvoon ja Hyvinkään sekä Tuusulan suhteen. Mäntsälän yrittäjät ovat huolissaan siitä etteivät kuntalaiset käytä tarpeeksi kunnan omia palveluja - tämä eurojen valuminen naapurikuntiin on puhuttanut ennenkin paikallisyrittäjiä ja samanlaisia huolestuneita kommentteja on kuulunut nyt paikallisyrittäjiltä myös uimahallihankkeen tiimoilta.
-Uimahalli on hyvin tarpeellinen kunto- ja terveysliikuntaa sekä asumisviihtyvyyttä edistävä hanke sekä alueen asukkaille, että kouluille, päiväkodeille ja oppilaitoksille. Kuntaan rakennettava halli toisi lisäarvoa koko keskukseen ja on ehdottomasti myös imagotekijä. Uimahallin puuttuminen kunnasta mainitaan monessa yhteydessä ja hallin rakentaminen parantaisi alueen imagoa sekä vetovoimaa. Uimahallista on pyrittävä toteuttamaan mahdollisimman monipuolinen monia erilaisia uimahallikäyttäjiä palveleva uintikeskus, jossa on samaan aikaan mahdollista kuntouinnin ja kilpauinnin harjoittelun lisäksi järjestää vesijumppa-, uimakoulu- ja terveysliikuntaryhmien toimintaa sekä perheuintia ja kuntosalitoimintaa erityisryhmät huomioon ottaen.
Pyydämme Teitä mainitsemaan myös lausunnossanne erityisosaamisalueenne ja miten uimahallin puuttuminen vaikuttaa Teidän/edustamanne tahon jokapäiväiseen arkeen jollakin aspektilla.
Lausuntoa pyydetään 31.5 mennessä jotta aloitteen tekeminen kesäkuussa olisi mahdollista Kunnioittavin terveisin
Uimahalli Mäntsälään -työryhmän psta
Heli Hallikainen p. 040- 533 6010
Irina Murtomäki p. 050- 348 3351
Mikko A. Ratia p. 0400- 781 792
 

Liite 2 Hepolan vanhempainyhdistyksen lausunto

 

Liite 3 Mustijoen perusturvan vammaisneuvoston lausunto


Lausunto uimahallin tarpeesta Mäntsälässä

Mustijoen perusturvan vammaisneuvosto käsitteli kokouksessaan 16.5.2012 uimahallin tarvetta vammaisten näkökulmasta.

Totesimme, että uimahalli tarjoaa erityisesti vammaiselle ihmiselle keinon liikkua ja hankkia lihaskuntoa, johon vamman haittojen takia ei kuivalla maalla ole mahdollisuutta. Vesijuoksu, vesijumppa ja uiminen sopivat useimmille vammaisille ja säännöllisesti harrastettuna kuntouttavat ja vähentävät muunlaisen kuntoutuksen tarvetta.

Vammaisia ihmisiä varten tulee uimahalli varustella siten, että myös pyörätuolin käyttäjä ja muutoin huonosti liikkuva pääsee turvallisesti altaaseen. Tilojen esteettömyyteen tulee kiinnittää yleisesti huomiota rakennusta suunniteltaessa ja erityisesti WC-, sauna-, pesuhuone-, pukuhuone- ja suihkutilat on suunniteltava esteettömiksi. 

Hyvin suunniteltu ja varusteltu uimahalli tukee vammaisten ihmisten arkea ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan selviytyä arjen haasteista aiempaa itsenäisemmin.

Nykyinen tilanne, jossa uimapaikat ovat naapurikunnissa automatkan takana, vie vammaiselta ihmiseltä sekä taloudelliset että käytännölliset mahdollisuudet käydä säännöllisesti uimassa.

Uimahalli on mielestämme erittäin tarpeellinen vammaisten mäntsäläläisten elämän laadun kohentamiseksi ja yhdymme vaatimukseen sellaisen rakentamiseksi.

Mäntsälässä 20.5.2012

Mustijoen perusturvan vammaisneuvosto Kari T Korhonen puheenjohtaja

Liite 4 Vesa Reinikkala Tuusulan uimaseura ry:n puheenjohtajan lausunto


Lausunto pyynnöstä asiaan ”Uimahalli Mäntsälään”

Tuusulaan rakennettiin vuonna 2004 uimahalli pitkällisten keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen. Tilanne täällä oli samanlainen kuin Mäntsälässä. Naapurikuntien uimahallit eivät pystyneet täyttämään kuntalaisten tarvetta, etenkään esi- ja koululaisten uimaopetuksen suhteen. Myös Tuusulassa asiasta käytiin debattia yli 20 vuotta ennen lopullista päätöksentekoa.

Tuusulalaiset kävivät aiemmin Keravan, Järvenpään, Hyvinkään ja Rajamäen halleissa. Tuusulan uimahallin suunnittelun lähtökohtana oli 550 hengen päivittäinen kävijämäärä. Kuitenkin heti käyttöönoton (kesä 2004) aikana havaittiin että määrä on huomattavasti suurempi. Päivittäisiä kävijöitä oli noin 1000. Järvenpään hallin mennessä remonttiin noin kahdeksi vuodeksi suuri osa siellä käyneistä siirtyi Tuusulan halliin ja kävijämäärä entisestään kasvoi. Pahimmillaan päivittäiskävijöitä Tuusulan hallissa oli reilusti yli 1200 ja ennätys lienee yli 1500 henkeä. Siis kävijämäärä oli kolminkertainen suunniteltuun nähden. Tästä haasteesta kuitenkin selvittiin, vaikkakin veden laadun tarkkailussa pitikin olla erittäin tarkka suuren kävijämäärän kanssa. Järvenpään hallin avattua jälleen ovensa kävijämäärä Tuusulassa hieman putosi, muttei kovinkaan paljoa

Koko olemassaolonsa ajan Tuusulan hallia ovat käyttäneet myös muiden kuntien asukkaat. Tiedän asian siitä, että Tuusulan Uimaseura on järjestänyt uimakouluja lapsille ja aikuisille syksystä 2004 lähtien syksyisin, talvisin ja keväisin. Tulijoita on ollut niin etelästä Vantaan puolelta kuin idästä Sipoosta ja Keravalta kuin myös pohjoisesta
Mäntsälästä, Pornaisista jopa Askolasta saakka. Myös jonkin verran uimakoululaisia on tullut länsipuolelta eli Nurmijärveltä. Kesäisin uimakoulut järjestää Tuusulan kunta ja niihin uimakouluihin ei pääse mukaan ulkopaikkakuntalaiset.

Uimaseura ei ole missään vaiheessa katsonut asuinpaikkaa. Pääsääntöisesti kaikki kurssit ovat olleet täysiä, joskus osa on jäänyt rannalle kun tilaa kaikille halukkaille ei kerta kaikkiaan ole ollut. Varsinaista prosenttijakaumaa en ole koskaan tehnyt siitä, montako uimaria tulee mistäkin kunnasta. Kuitenkin koska olen alusta saakka toiminut uimaseuran ”jäsensihteerinä” 

Järjestämissämme uimakouluissa käy vuodessa noin 400 lasta (5-7v). Lisäksi aikuiskursseilla käy noin 50 henkeä ja vielä järjestämillämme vesirallikursseilla on lähes 100 lasta (7-12v) vuosittain. Vesirallikursseja on peräkkäin neljä, joten osallistujamäärä todellisuudessa on noin 400. Aktiiviuimareita seurassamme on noin 200, joista aikuisuimareita (Masters-uimareita) lähes 70.

Tuusulan Uimaseuran asiakaskäyntejä tuli vuodelle 2011 noin 27 000 kappaletta, siis yli 10% koko kävijämäärästä oli uimaseuran käyntejä. Lisäksi uimaseura hyödyntää hallin sisäliikuntatiloja 5-8 tuntia viikossa.

Käytössämme on arki-iltaisin 2 rataa klo 15.45-21.30 välisenä aikana. Lisäksi opetus- ja kuntouintialtaat ovat uimaseuran käytössä lauantai- ja sunnuntaiaamuisin klo 08.00-11.00 ajan. Terapia-altaassa toimii viikonloppuaamuisin Keski-Uudenmaan Sukeltajien vetämä vauvauinti, jossa tiedän myös käyvän väkeä kauempaakin naapurikuntien alueelta.

Tuusulan Uimaseura ry:n puheenjohtaja Vesa Reinikkala

Liite 6 VAU lausunto 

Liite 7 Ikäihmisten Neuvoston lausunto


Ikäihmisten neuvoston lausunto Uimahallihanketta varten
Ikäihmisten neuvosto on kokouksessaan 24.5.2012 käsitellyt Uimahalli Mäntsälään -työryhmän pyyntöä,koskien Uimahallin tarpeellisuutta Mäntsälässä.
Ikäihmisten neuvoston vastaus Uimahalli Mäntsälään – työryhmän lausuntopyyntöön.

1)      Uimahalli merkitsee ikäihmisille liikuntamahdollisuuksien lisäämistä.
Ikääntyneelle henkilölle vesiliikunnalla on erityinen merkitys, koska veden noste ja kehon kelluvuus helpottaa toimintakyvyltään heikommankin henkilön liikkumista. Vesi voi mahdollistaa joidenkin henkilöiden liikkumisen, vaikka se ei maalla onnistuisikaan.
Toimintakyvyltään heikommille järjestetty ohjattu vesiliikunta on hyvä toimintakykyä ylläpitävä liikuntamuoto ja parhaimmillaan myös kuntoutusmuoto. Ryhmäliikunnalla on virkistysmerkitys ja se mahdollistaa sosiaalisten kontaktien luomisen. 

2)      Ikäihmisten neuvosto ehdottaa, että uimahallin perustamiskustannukset ja käyttökustannukset selvitetään tarkasti ennen päätöksen tekoa. Lisäksi on selvitettävä erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Uimahallin toimivuutta lisää asiantunteva henkilökunta, jonka palkkauskustannukset on otettava huomioon suunnitteluvaiheessa. Ikäihmisille suunnattu toimintakykyä ylläpitävä vesiliikunta tarvitsee ohjaajat ja mahdolliset henkilökohtaiset avustajat.
Mikäli uimahallia ei tässä vaiheessa päätetä rakentaa, on ikäihmisille suunnattuja uimahallikuljetuksia kehitettävä niin, että ne vastaavat tarvetta. 


5.6.2012

IKÄIHMISTEN NEUVOSTO
Ikäihmisten neuvoston puolesta. Ikäihmisten neuvoston sihteeri.
Marianne Heinola
Vanhustyön suunnittelija
Heikinkuja 4 04600 Mäntsälä p.040-3145742 marianne.heinola@mantsala.fi

Liite 8 Päivi Veikkola Etevan fysioterapeutin lausunto


Vesiliikunta soveltuu eri muodoissaan useimmille erityisryhmille, kuten vanhuksille ja eriasteisesti vammautuneille henkilöille. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa vesiliikuntaa on pitkään käytetty erilaisten vammojen ja sairauksien tärkeänä hoitomuotona. Etenkin lämpimässä vedessä suoritettu harjoitus tuottaa mielihyvää ja voimisteluliikkeet aiheuttavat harvoin lihaskipua tottumattomallekaan, koska painovoima eliminoituu vedessä miltei kokonaan.
Tärkeitä tavoitteita vedessä liikkumiselle on mm; 
-          hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohentaminen.
-          nivelten kuormituksen väheneminen, varsinkin lonkan ja polven alueella, toisin kuin kuivalla maalla. -           tasapaino- ja koordinaatiokyvyn kehittäminen
Vedessä kaikki lihasryhmät joutuvat työskentelemään aktiivisesti. Eriasteisesti vammautuneiden ongelma on kehon epäsymmetrisyys, jota vedessä tehtävien harjoitusten avulla pystytään oikaisemaan huomattavasti paremmin kuin kuivalla maalla. 
Ikäihmistenosuus kasvaa seuraavien vuosien aikana huomattavasti. Lääketieteen ansiosta meillä eletään pidempään ja itsestä huolehtimalla myös parempikuntoisina niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jotta eritysryhmien oma aktiivisuus pysyy yllä, tulee liikuntapaikkojen sijaita lähellä sekä olla esteettömiä.Näin pystymme kansantaloudellisestikin pienentämään pidemmällä aikavälillä suuria euromääriä kansanterveystyön ”tulipalojen” sammuttamiseen.

                             Fysioterapeutti Päivi Veikkola
                             Eteva ky

Liite 9 Kati Särkelä Ohkolan koulun vanhempaintoimikunnan lausunto


Hyvä kunnan päättäjät
 
 
Olemme ehdottomasti sitä mieltä, että Mäntsälään tarvitaan oma uimahalli. Uinti ja vesijumppa on todellisti kaiken kansan liikuntaa, se ei ole liian kallista ja se sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Vesiliikunta on usein mahdollista tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville, vaikka muu liikunta olisi vaikeaa.
 
On selvää, että käyttäjiä halliin riittäisi yllin kyllin, kun Mäntsälään muuttaa aina vain lisää asukkaita ja erityisesti lapsiperheitä.
 
Erityisen tärkeä kunnan oma uimahalli olisi koululaisille.
Myös Ohkolan koululla opintosuunnitelma mukaiset uintikerrat eivät ole joka vuosi toteutuneet, kun muiden kuntien uimahallien uintivuoroja ei riitä toispaikkakuntalaisille.
Uintitaidon oppiminen jo nuorena edesauttaa terveellisen liikuntaharrastuksen ylläpitämistä läpi elämän, aikuisiässä sekä vanhuuteen asti. 
 
Ohkolan koulun vanhempaintoimikunnan puolesta
Kati Särkelä
 
 
kati.sarkela@alma360.fi
Puh. 050 557 6686

Liite 10 Anttilan asukasyhdistyksen lausunto


Uimahalli Mäntsälään -työryhmä Heli Hallikainen

LAUSUNTO UIMAHALLIHANKKEEN PUOLESTA

Mäntsälän Anttilan asukasyhdistys ry on perustettu vuonna 1997. Yhdistyksen tarkoitus on palvella Anttilan alueen asukkaita ja kehittää alueen palveluita. Väestörakenne Anttilassa on vahvasti lapsiperhepainotteinen, mutta alueella asuu myös iäkkäämpää väestöä. 

Mäntsälän Anttilan asukasyhdistys puoltaa Uimahalli Mäntsälään -työryhmän ajamaa uimahallihanketta erityisesti seuraavin perustein: o Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan lähes joka kolmas suomalainen on uintitaidoton ja vuosittain noin 150-200 henkilöä hukkuu. Uimataito on kansalaistaito, jonka saavuttaminen tulisi olla mahdollista jokaiselle kansalaiselle.
o   Optimaalinen ikä uinnin oppimiseen on noin 4-5 vuotta. Ilman paikallista uimahallia mahdollisuus uimataidon oppimiseen on vain osalla lapsista: niin kunnan kesäisin järjestämät uimakoulut kuin naapurikuntien uimaseurojen uimakouluryhmät ovat täynnä ja osa halukkaista lapsista jää ilman uimaopetuspaikkaa.  o Ilman paikallista uimahallia myöskään koulujen opetussuunnitelman mukainen uintikertojen määrä ei toteudu Mäntsälän kouluissa.
o   Uinti sopii harrastuksena kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin, mutta erityisesti vesiliikunta eri muodoissaan on kuntoliikuntaa parhaimmillaan. Vesiliikunta auttaa niin työikäisiä, eläkeläisiä kuin erityisryhmiä jaksamaan arjessa sekä kuntoutumaan tarvittaessa. Uimahalli on panostus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä ennaltaehkäisevästi että kuntoutuksen kautta jälkikäteen: uimahallin myötä kunta säästäisi terveystoimen ja kuntoutuspuolen menoissa.
o   Uiminen on edullinen ja joustava harrastusmuoto, jota voi harrastaa niin pienituloiset (esim. eläkeläiset, nuoret, lapsiperheet, työttömät) kuin vuorotyötä tekevät kuntalaiset. 
o   Järvet eivät korvaa uimahallia ympärivuotisen liikunnan tarjoajana, sillä Suomessa uimakausi luonnonvesissä on lyhyt. Lisäksi Mäntsälässä uimarannat sijaitsevat kaukana taajama-alueen ulkopuolella.

Mäntsälän Anttilan asukasyhdistyksen mielestä uimahalli on tarpeellinen kunto- ja terveysliikuntaa sekä asumisviihtyvyyttä edistävä hanke ja se toteutuessaan palvelisi niin yksittäisiä kuntalaisia, päiväkoteja ja oppilaitoksia, paikallista yrityselämää kuin kunnan jo tarjoamia palveluita. Kuntaan rakennettava halli toisi lisäarvoa koko keskukseen ja olisi ehdottomasti myös positiivinen imagotekijä. 

Mäntsälän Anttilan asukasyhdistys ry
Lisätietoja: puheenjohtaja Sonja Pakarinen (sonja.pakarinen@helsinki.fi) tai Sanna Kuusi (sanna.kuusi@gmail.com).

Liite 11 adressienkeruupaikat


Adressit:

1.       Mäntsälän Eläinlääkäriasema, Mäntymäentie 3, 019-687119 1.5. alkaen 020-7691760
2.       Keskustien Kello ja Kulta, Keskuskatu 8, 040 846 9132
3.       Kipa Kirjakauppa Mäntsälä,  Keskuskatu 5, 040 750 8777
4.       Parturi-Kampaamo Salon 76, Keskuskatu 12, 040 552 7695
5.       Kirpputori Aurinkoinen Oy, Makasiinintie 2, (019) 687 1438
6.       Kahvila-Ravintola Hirvenkruunu, Liedontie 35,  019 687 2487
7.       Mäntsälän Autokatsastus Oy, Maisalantie 10, 044- 045 7009
8.       Neste Oil Mäntsälä Lahdentie, Lahdentie 27,019-6880868
9.       Siwa Saarentaus, Viljamaantie 9,0207002920
10.   Siwa Sälinkää, Oitintie 12,0207002925
11.   Vianor Mäntsälä, Linnatie 5, 010 401 3090
12.   Nummisten Kyläkauppa ja Baari, Pornaistentie 777, 045 353 9860, 019 688 7332
13.   Kellofysio, Koulutie 8, Kellokoski, 09-282991, 040-5606551 (Timo), 040-5042062 (Virpi)
14.   Gasthaus Wäinölä, Sälinkääntie 1052, 019- 688 6381
15.   Royal Glow Studio, Keskuskatu 2,  0400- 303 040
16.   Mairuen Kone ja Pultti Oy, Linnatie 6,  (019) 687 4446
17.   Kivapiha Tuotteet Oy, Vuolteenmäentie 7, 044 7522800 / 044 7522809
18.   Masku Mäntsälä, Linnatie 4, 0201 211 490
19.   Kahvila Ulla ja Aleksanteri, Keskuskatu 11,  045- 135 2530
20.   Itsepalvelukirppis Hirvibasaari, Keskuskatu 3,  045- 138 4990
21.   Sport Net Cafe Monitoimitalo, Urheilutie 4, 04600. MÄNTSÄLÄ / puh. 040 - 3145 404.
22.   RE/MAX Eximas Mäntsälä, Keskuskatu 8, 019-6883624
23.   Pieni Kukkatupa Oy, Vanha Porvoontie 2,  019 688 6219
24.   Kotipizza Mäntsälä, Keskustie 12, 019-6874211
25.   Kesport Mäntsälä, Osuustie 1, 019 687 1160
26.   Leipomo Mäntsälän Lähimmäinen, Katinhännäntie 1, 019 687 1405
27.   Värisilmä - Mäntsälän Väri Oy, Lahdentie 50,  019-687 2875
28.   K1 Katsastajat Mäntsälä, Maisalantie 16, p. 0306 100 490
29.   Kakspyörä Oy, Alimaisalantie 3, 044 272 4848,  045 320 0503
30.   Mäntsälän Puutarhakone Oy, Maisalantie 18, 019 687 3512
31.   Kotipiiri Oy, Pohjoinen Pikatie 955, 03 765 4314
32.   Mäntsälän Apteekk
33.   Kera-Grilli, Keravanjärvi, Mäntsälä,  040 591 1269
34.   Vireus Mäntsälä, Keskustie 4,  (019-688 9015 gsm 040-417 2117
35.   Ravintola Amizza, Keskuskatu 3, 019 688 0844
36.   Hair Secret, Kellarikahvila Kulmis, Keskuskatu 11 A, 019-685 5213

Liite 12 Jäähalli/uimahalli pohjakuva

Liite 13 Urheilupuisto kaavakuvat

Liite 14 Mäntsälän Vesi urheilupuiston nykyiset putkilinjat

Liite 15 Kangasalan tietoja/taulukoita

Liite 16 Mäntsälän yrittäjät (julkaisu tuloksista Eero Kokko)



Palvelutarjonta Mäntsälässä

Mäntsälän palvelutarjontaa halutaan lisätä rakentamalla kuntaan uimahalli. Kyselyn avulla halusimme tiedustella jäsenistömme kantaa mahdollisen uimahallin vaikutukseen oman yrityksesi toimintaan sekä rakennus- ja käyttökustannusten jakautumiseen julkisen ja yksityissektorin välillä.
Kysely suoritettiin sähköisenä 16.-31.5.2012.

Lisätietoja antaa Eero Kokko, pj. Mäntsälän Yrittäjät, optimaltraining.oy@gmail.com, 0400 492110

1. Vastaajan tiedot Vastaajien määrä: 108

Syntymävuosi / kpl

1935                      1                           1954                    2                           1965                    3
1938                      2                           1955                    4                           1966                    2
1943                      1                           1956                    2                           1967                    4
1945                       1     1957                    3                           1968                    4
1946                       2     1958                    4                           1969                    6
1947                       1     1959                    3                           1970                    2
1949                       2     1960                    3                           1971                    3
1950                       2     1961                    2                           1972                    1
1951                       3     1962                    4                           1973                    1
1952                       4     1963                    3                           1974                    4
1953                       3     1964                    4                           1975                    2
1976                       2     1981                    2                           1987                    1
1977                       1     1982                    5                           1996                    1
1978                       3     1983                    1
1979                       2     1984                    1

Perheen koko

perheen koko
kpl
1
7
2
36
3
18
4
30
5
10
6
4
7
3

Onko perheessä alle 18-vuotiaita lapsia, montako

alle 18-v. lapsia
kpl
1
27
2
27
3
4
4
3


2.      Sukupuoli
Vastaajien määrä: 108
 

3.      Yritykseni koko
Vastaajien määrä: 108
 

4.      Yritykseni on
Vastaajien määrä: 106
 
5.      Jos Mäntsälään rakennetaan uimahalli vaikuttaisiko se yrityksesi toimintaan
Vastaajien määrä: 107
 

6.      Jos Mäntsälään rakennetaan uimahalli vaikuttaisiko se yrityksesi liikevaihtoon
Vastaajien määrä: 108
 

7.      Jos uimahalli rakennetaan Mäntsälään, tulisiko se rahoittaa
Vastaajien määrä: 107

 
 
8.      Miten mahdollisen uimahallin käyttökustannukset tulee kerätä? 
Käyttökustannukset tulee rahoittaa
Vastaajien määrä: 107
 

9.      Kuinka suuren veronkorotuksen prosenttiyksiköinä olisit valmis hyväksymään, jos uimahallin rakennuskustannukset kustannetaan julkisin varoin
Vastaajien määrä: 106

 

10.  Kuinka suuren veroprosentin prosenttiyksikön korotuksen olisit valmis hyväksymään, jos uimahallin vuotuiset käyttökustannukset kustannetaan julkisin varoin
Vastaajien määrä: 106

 


11.  Kuinka paljon olet valmis sijoittamaan uimahallin rakennuskustannuksiin, jos uimahalli rakennetaan yksityisin varoin?
Vastaajien määrä: 106

 

12.  Kuinka paljon olet valmis maksamaan vuotuisesta uimahallin käytöstä
Vastaajien määrä: 106

 

 

Liite 17 Mäntsälän Yrittäjänaiset 


Arvoisa Mäntsälän Naisyrittäjien jäsenyrittäjä
 
Uimahalli Mäntsälään -työryhmä selvittää parhaillaan mahdollisuuksia uimahallin rakentamiseksi kuntaan.
Selvitystyö tehdään täysin puolueettomasti ja saadut vastaukset on tarkoitus toimittaa kuntaan aloitteen yhteydessä käytettäväksi kunnan päätöksenteossa. Keräämme tietoa laajalla pohjalla kaikilta alueen käyttäjäryhmiltä, toimijoilta ja yrityksiltä. Tiedustelisimme kantaanne mahdollisen uimahallin vaikutukseen oman yrityksesi toimintaan sekä toiveitanne hallin suhteen. 
Toivomme vastaustanne kyselyyn 3.6 mennessä.
 
Vastaukseenne on arvokas hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyselyn vastaukset käsitellään nimettömästi. 
Uimahalli Mäntsälään työryhmän psta Heli Hallikainen
uimahallimantsalaan@gmail.com
**********************************************************************************
Vastaaja nro 1
Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi *1957
Perheen koko *2
Alle 18-vuotiaiden lapsien määrä perheessä* Sukupuoli * nainen1 mies1
Yrityksen suuruus * yksinyrittäjä 2-3 henkilöä työssä
4-9 henkilöä työssä1 10-30 henkilöä työssä yli 30 henkilöä työssä
 
Toiminnan laatu:
Palveluala+
Kauppa
Teollisuus/tuotanto Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko vaikutuksen positiiviseksi / negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa perustelu? positiivinen itelle ja miehelle,muut työntekijät eivät asu Mäntsälässä 
 
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on positiivinen / negatiivinen / ei vaikutusta ? Vapaa kommentti? ei vaikutusta,viitaten ed.vast.
 
Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
ei tarvetta
Jos vastasit kyllä - niin minkä suuruinen liiketila / minkälainen tila kiinnostaisi?

Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena vai kokonaan OY pohjaisena?
puolikunnallisena

Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse osakkuutta?
 
Mikäli halli rakennetaan Oy pohjaisena hankkeena, kuinka paljon olisitte valmis sijoittamaan?
 
Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu- ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta / vapaa kommentti?  esim 40/60%
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75% ?
0,25% 
 
Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin kertamaksuisesta pääsylipusta?
Aikuinen 7€
Lapsi 3€
Eläkeläinen/opiskelija 3€
 
Ostaisitko sarjalipun/kausikortin?
sarjalipun
Mitä kaikkia palveluja uimahalliin ja sen yhteyteen toivoisit itse/yrityksesi puolesta? Esim. kokoustiloja, catering mahdollisuutta, yksityissaunatiloja, takkakabinettia, muuta mitä?  kuntosali,kahvila,hieronta esim.
 
Mikälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin palvelujen suhteen? Esim.  Tyky toiminta henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym?ed.vastaus
 
Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi sitä -itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/ asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?
itse ja mies,ed.vastaukset Muita toiveita?
 
Vastauksesi on arvokas ja tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi! 
 
******************************
Pyydämme välittämään vastaukset sähköpostitse osoitteeseen  uimahallimantsalaan@gmail.com
Vastaaja nro 2
Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi* 1968
Perheen koko* 5
Alle 18-vuotiaiden lapsien määrä perheessä* 3 Sukupuoli *
                             nainen  x
                             mies
Yrityksen suuruus *
                             yksinyrittäjä
                             2-3 henkilöä työssä
 4-9 henkilöä työssä  x  10-30 henkilöä työssä  yli 30 henkilöä työssä

Toiminnan laatu:
                             Palveluala
Kauppa  x
                             Teollisuus/tuotanto  x
                             Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko vaikutuksen positiiviseksi / negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa perustelu?
Postiiviseksi, koska toivon uimahallin luovan kuvaa Mäntsälästä, että meillä on erilaisia  palveluita omasta takaa. Tämän myötä mäntsäläläisten ostotottumukset suuntautuisivat  omalle paikkakunnalle.

Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on positiivinen / negatiivinen / ei vaikutusta ? Vapaa kommentti?
Ei suoraa vaikutusta.

Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
En.

Jos vastasit kyllä – niin minkä suuruinen liiketila / minkälainen tila kiinnostaisi?
-

Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena vai kokonaan OY pohjaisena?
Oy pohjaisena, kuten Jäähalli. 

Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse osakkuutta?
Kyllä.

Mikäli halli rakennetaan Oy pohjaisena hankkeena, kuinka paljon olisitte valmis sijoittamaan?
Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu- ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta / vapaa kommentti?
Julkisista varoista.
 
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75% ?
En hyväksy veronkorotusta. 

Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin kertamaksuisesta pääsylipusta?
Aikuinen ?
Lapsi ?
Eläkeläinen/opiskelija ?

Ostaisitko sarjalipun/kausikortin? Kyllä.

Mitä kaikkia palveluja uimahalliin ja sen yhteyteen toivoisit itse/yrityksesi puolesta? Esim. kokoustiloja, catering mahdollisuutta, yksityissaunatiloja, takkakabinettia, muuta mitä? 
Kokoustilat, lounaskahvila.

Mikälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin palvelujen suhteen? Esim.  Tyky toiminta henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym?
Ostaisin ehkä henkilökunnalleni kausikortit uimahalliin.
Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi sitä –itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/ asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?
Käyttäisin sekä perheen kanssa että maksaisin ehkä henkilökunnan käytön.
Muita toiveita?
Oy-muotoisena osakkaiden olisi mahdollisuus käyttää uimahallia veloituksetta sekä ostaa edullisemmin kausikortteja henkilökunnalle.

Vastauksesi on arvokas ja tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi! 

Vastaaja nro 3

Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi * 1962
Perheen koko *2 aikuista 3 lasta
Alle 18-vuotiaiden lapsien määrä perheessä* 3
Sukupuoli * 
X                           nainen
                             mies
                             Yrityksen suuruus *
X                           yrittäjäpariskunta 
                             2-3 henkilöä työssä
                             4-9 henkilöä työssä
 10-30 henkilöä työssä  yli 30 henkilöä työssä

Toiminnan laatu:
X                           Palveluala   
Kauppa
                             Teollisuus/tuotanto
                             Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko vaikutuksen positiiviseksi / negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa perustelu?
Positiiviseksi, koska yrittäjille itselleen liikuntamahdollisuus

Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on positiivinen / negatiivinen / ei vaikutusta ? Vapaa kommentti?
Ei vaikutusta, koska ala  ja asiakkaat eivät liippaa uimahallia.

Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
Ehkä, jos löytyy koulutustilaa.

Jos vastasit kyllä – niin minkä suuruinen liiketila / minkälainen tila kiinnostaisi? Koulutustila, johon mahtuu 15 – 25 hlöä

Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena vai kokonaan OY pohjaisena?
Uimahalli tarvitsee yksityisen rahoittajan / omistajan, mutta kunnan tulisi olla myös mukana, jota saadaan uimahalli jokaisen käyttöön.

Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse osakkuutta?
Riippuu panoksen suuruudesta.

Mikäli halli rakennetaan Oy pohjaisena hankkeena, kuinka paljon olisitte valmis sijoittamaan? En tiedä

Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu- ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta / vapaa kommentti?
liiketoiminnalla tulisi saada uimahalli pyörimään, mutta jos liput tai muu käyttömaksu menee sen takia ”liian” suureksi, kunnan apu on tarpeen. Uimahalli kaikille on perusperiaate.
 
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75% ?
En tai sitten 0,25%

Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin kertamaksuisesta pääsylipusta?
Aikuinen   8 euroa
Lapsi   5 euroa
Eläkeläinen/opiskelija   6 euroa

Ostaisitko sarjalipun/kausikortin?   Sarjalipun

Mitä kaikkia palveluja uimahalliin ja sen yhteyteen toivoisit itse/yrityksesi puolesta? Esim. kokoustiloja, catering mahdollisuutta, yksityissaunatiloja, takkakabinettia, muuta mitä?  Koulutustilat, saunatilat ryhmälle, keilarata

Minkälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin palvelujen suhteen? Esim.  Tyky toiminta henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym?
Teemaillat

Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi sitä –itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/ asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?
Perhe 1-2 krt viikossa keskimäärin kaikki 5 hlöä Muita toiveita?
Siellä voisi oleskella vedessä muutenkin kuin pelkkä uima- allas esim. jumpat, hieronta pisteet, poreamme. 

Vastauksesi on arvokas ja tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi! 
 
 ******************************
Pyydämme välittämään vastaukset sähköpostitse osoitteeseen  uimahallimantsalaan@gmail.com

Vastaaja nro 4
Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi * 1961
Perheen koko *2
Alle 18-vuotiaiden lapsien määrä perheessä*1 Sukupuoli *
                             nainen 2                               mies
Yrityksen suuruus *
                             yksinyrittäjä
                             2-3 henkilöä työssä
                             4-9 henkilöä työssä x                               10-30 henkilöä työssä                               yli 30 henkilöä työssä

Toiminnan laatu:
                             Palveluala
Kauppa x
                             Teollisuus/tuotanto
                             Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko vaikutuksen positiiviseksi / negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa perustelu? Positiivinen. Useat hylkäävät Mäntsälän vaihtoehtona uudeksi kotikunnakseen uimahallin puuttumisen vuoksi.

Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on positiivinen / negatiivinen / ei vaikutusta ? Vapaa kommentti? Tod. näköisesti positiivinen.

Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
Riippuu sijainnista.

Jos vastasit kyllä – niin minkä suuruinen liiketila / minkälainen tila kiinnostaisi? 50 – 70 m2

Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena vai kokonaan OY pohjaisena? Kunnallisena

Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse osakkuutta?

Mikäli halli rakennetaan Oy pohjaisena hankkeena, kuinka paljon olisitte valmis sijoittamaan?

Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu- ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta / vapaa kommentti?
Julkisista varoista.
 
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75% ? 0,25

Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin kertamaksuisesta pääsylipusta?
Aikuinen n. 10 €
Lapsi  5 €
Eläkeläinen/opiskelija 6 €

Ostaisitko sarjalipun/kausikortin? Todennäköisesti

Mitä kaikkia palveluja uimahalliin ja sen yhteyteen toivoisit itse/yrityksesi puolesta? Esim. kokoustiloja, catering mahdollisuutta, yksityissaunatiloja, takkakabinettia, muuta mitä?  Yksityissaunatilat, takkakabinetti, catering

Mikälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin palvelujen suhteen? Esim.  Tyky toiminta henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym? Palaveri pari kertaa vuodessa, mahd tyky-toiminta myös

Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi sitä –itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/ asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?

Muita toiveita?

Vastauksesi on arvokas ja tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi! 
 
 ******************************
Pyydämme välittämään vastaukset sähköpostitse osoitteeseen  uimahallimantsalaan@gmail.com
 

Liite 18 aiempia uimahallilaskelmia Mäntsälässä


Uimahallin suunnittelun aloituskustannusarvio                   3.6.12/tl

Perustiedot:
•              väestöpohja 
20000 

•              asiakkaita / a
120 000

•              sijaintipaikka
ei tietoa

•              pääallas
25 m2 / 10 m

•              lastenallas
75 m2

•              tenava-allas
30 m2

•              poreallas
6 m2

•              aukioloaika
15 h

•              aukiolopäiviä


320

Huonetila:

                      Mitoitusperuste:
Allashuone

Vesipinta-ala on puolet allashuoneesta
- pääallas

min. 10 x 25 m2 
- lastenallas

min. 75 m2     
- tenava-allas

min. 20–30 m2                    
- terapia-allas

min. 5 x 10 m2
- poreallas

1 m2/porealtaassa olija
Pukuhuone M

1 m2/hlö, mitoitus huippupäivän hlö/h mukaan
Pukuhuone N

1 m2/hlö                              ” ”
Ryhmäpukuhuone

Huipputunnin tasaus
Pesuhuone M ja N

0,6 m2/hlö, 1 suihku/5 hlö


Mitoitus huippupäivän hlö/h mukaan
Saunat M ja N

min 4 kpl, 1 m2/hlö
WC pesutilassa

n. 4 kpl, yhden koko min 1,5 m2
WC allastilassa

lasten WC, yhden koko min 1,5 m2
Inva-WC

5,5 m2                                  
WC-aulatiloissa

min. 2 kpl, yhden koko 2 m2 sekä inva-WC
Varastotilat

tarpeen mukaan
Allasvarasto

min. 10 m2
Valvomo

min. 8 m2
Ensiapuhuone

min. 7 m2, 1 lepoalusta
Lipunmyynti

min. 5 m2
Aulatila

min. 25 m2
Kahvio
yhdistetty aulatilaan
Keittiö (jakelu/valmistus) 
            toimintakuvan mukaan, erikoissuunnittelu
Toimisto
            n. 10 m2
Vaatehuolto
            n. 10 m2
Korjaustila
            min. 10 m2
Tekninen toimisto
            n. 7 m2
Henkilöstötilat
            (RT 94-10053)
Välinevarasto

10–20 m2

Siivouskeskus

>6 m2, (RT 91-10162)

Siivouskomero

1–4 m2, (RT 91-10162)

Väestönsuoja

1 % kerrosalasta

Tekniset tilat

vesi-m2 600 = 450 m2

Käytävät

5 m2/huonetila

Porrashuone

2 kerrosta = 4 % huonealasta


Mahdolliset muut tilat ohjelmoidaan erikseen.
Huonetilojen yhteenlaskettu pinta-ala on rakennuksen nettoala. Bruttoala on rakennuksen kokonaislaajuus ulkomittoineen. Bruttoalan suhde nettoalaan uimahalleissa on yleensä1,10–1,15. 
Lisäksi on huomioitava, että teknisten tilojen määrä kasvaa, mikäli uimahallissa on useita erilämpöisiä altaita. 

Pinta-alat
Arvion mukaan kokonaispinta-ala on n. 3000 brm2 joka on yhteensä n. 2600 k-m2.
Kerrosalaksi tulee n. 1300km2 kerros.
Kiinteistö rakennetaan kahteen kerrokseen, johtuen allasteknisentilan sijoittamisesta korkeaan kellariosaan.

Yhteenveto kustannusarviosta
                      2500 k-m2 x 2100 € / k-m2 = 5 250 000 €












Hankeen kustannusjako
kohde
urakka / hankinta
yksikkö
asia,työ
Rakennusosat




rakennusurakka
2 600 000
betonielementti rakennus
Tekniikkaosat


 SHAPE  \* MERGEFORMAT
LVIA
550 000
varustettu iv/jv talteenotolla
sähkö
450 000

vedenkäsittely
380 000
neljä eri käsittelylinjaa
Hanketehtävät


(rakennuttajan



osuus)
rakennuttaminen
340 000
 SHAPE  \* MERGEFORMAT

suunnittelu
350 000
Kiinteistötehtävät



liittymismaksut
100 000
Käyttäjätehtävät
 SHAPE  \* MERGEFORMAT
 SHAPE  \* MERGEFORMAT
hankinnat

kalusteet
100 000


kulunvalvonta
80 000
allasvalvonta / aluevalvonta
Hankevaraukset


 SHAPE  \* MERGEFORMAT
muut varaukset
300 000

YHTEENSÄ
5 250 000


Minimi kustannusarvio alkaen 5 250 000 €
Poistot (EVL 34§)
Arvioitu taloudellinen pitoaika on 30 vuotta. Sumu poistot 3,33 % vuosi = 175000 €/a




Puutteet tiedoissa:
•       ei hankesuunnitelmaa
•       ei sijaintitietoa
•       ei tietoa tonttikustannuksista (ei huomioitu)
•       onko mahdollista yhdistää toimintoja eri urheilurakennuksien kanssa
•       toteutustapa
•       ei energian hintatietoja ja toimitustapaa
•       mitenkä hoidetaan kiinteistöhuolto ja hallinta
•       ei huomioitu pääomakustannuksia



 

Hyödyllisiä linkkejä  

Tiivistetysti uimataidosta: 
http://www.helistin.fi/?page=2265932&id=9267154 ja kokonaisuudessaan tutkimus http://www.suh.fi/?x101372=795943

Uimahalleista: http://suh-fibin.directo.fi/@Bin/03cd1e34b41e6b0b9f17d246ba798f44/1338370848/application/pdf/125398/Uimahallibaromet ri2008.pdf

Hukkumistilastoa:
http://www.suh.fi/@Bin/555559/Lehdist%C3%B6tiedote+hukkuneet+2010.pdf

http://www.suh.fi/medialle/hukkumistilastot/2011/

SUH –  http://www.suh.fi/

Uimaliitto  http://www.uimaliitto.fi/

Eerika - uimaliitolla vahva side Mäntsälään http://www.slu.fi/lum/numero-6-2012/nimityksia_ja_tunnustuksia/uimaliitto-sai-uuden-toiminnanjo/

Tieteellisiä julkaisuja mm. tässä:
http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=47

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9770

Aivohalvauksen ehkäisy - halvauspotilaiden hoito on kunnalle kallista -vuodepotilaita!
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=uut13473&p_teos=uut&p_osio&p_selaus https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37491

Erityisryhmät

http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=62

Vesivoimistelu http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=60

Vauvauinti http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=221

http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=224

https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/vauva-ja_perheuinti/

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9370

Uimataitotutkimus


http://www.suh.fi/?x101372=795943

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tänä vuonna liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjauksia yhteensä 28,1 miljoonalla eurolla. Avustuksia myönnettiin yhteensä 34 hankkeelle, joista uudisrakennushankkeita on 16 ja peruskorjaushankkeita 18.

Lehdistötiedote löytyy OKM:n sivuilta.
http://yle.fi/uutiset/uimahallin_puute_nakyy_lasten_uimataidossa/2738702

http://yle.fi/uutiset/asuinpaikka_vaikuttaa_uimataitoon/6169975

http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/62278-paakirjoitus-lasten-uimataidossa-ei-kehitysta

https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/uimaopetus/lomakkeet-jamateriaalit/luokkakohtaiset_tavoitteet_ja_es/

Uimataitoviikko + pohjoismainenuimataidon määritelmä http://www.suh.fi/tiedotus_ja_kampanjat/uimataitoviikko/

http://kunto-fibin.directo.fi/@Bin/b2f48f34f786bb9c6dc68b70ba776313/1339269583/application/pdf/35133/24%206%2003% 20Uimahalliraportti.pdf

Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n Uimahalli terveyttä edistävän liikunnan tarjoajana ja  toimintaympäristönä-raportti 2003 

Aiempaa keskustelua hallista http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/81224-uimahalli-kaatui-jalleen-myos-maauimalasta-keskusteltiinvaltuustossa http://vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58821-olisiko-mantsalaan-aikasaada-uimahalli http://www.aloitekanava.fi/mantsala/2203/

http://perus-mikko.blogspot.fi/2012/01/mielipidekirjoitus-mantsalan.html  

Askola Areena https://www.facebook.com/pages/Askola-Areena/122213051135518

Veden pelko - käsite pitäisi mainita opetuksen yhteydessä myös http://www.vesiliikunta.com/index.php?page=48

UKK instituutti http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/uinti

http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa

http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikuntatieteellinen_tutkimus

https://www.jyu.fi/sport/

Jyväskylän liikuntatieteellisessä tutkimuksessa paljon uintiin ja vesiliikuntaan liittyviä julkaisuja .-  Etevan TJ suositus:
https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=uinti&searchCode=GKEY^*&limitTo=Date%3d2006&searchType=0&recCount=20&limitTo=LANG=FIN&filter=Y

https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=13&bibId=1086917

https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=23&bibId=1114427

https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=19&bibId=1055409

https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=24&bibId=1195489

OPS

http://www.mantsala.fi/tiedostot/palvelut/koulutus-jaopiskelu/opetussuunnitelmat/Kunnan_ops_10.8.2011.pdf

Myös kilpauinnin harrastaminen / uimaseuratoiminta mahdollistuisi hallin myötä paremmin Mäntsäläläisille - uimaseuran olisi hankala toimia ilman omaa hallia - toivottavasti tulevaisuudessa mäntsäläläisiä uimareita nähtäisiin maatamme edustamassa myös kansainvälisissä kilpailuissa sekä tietysti piirimestareina ja suomenmestareina - saisimme olla ylpeitä mänsäläläisten uimareiden saavutuksista jotka tekisivät kuntaa tutuksi ja toisivat PR:ää positiivista markkinointia kunnalle!
http://www.uimaliitto.fi/uinti/ennatykset/

UKTY

Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty / UIMAHALLIHANKE
ON KUNNALLE HIENO SIJOITUS TERVEYTEEN JA IMAGOON

Uimahallin rakentaminen kannattaa aina. Yhdistyksen taholta on toistuvasti tuotu esiin, miksi uimahallin rakentaminen on perusteltua niille paikkakunnille, joissa sitä ei vielä ole. Virkistäytymisen lisäksi eriasteinen kunnon ylläpito ja kuntoutus sekä uinninopetus ovat tärkeimmät syyt, miksi halleja rakennetaan. Nykyaikaisen uimahallin palvelut edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia vauvasta vanhukseen. Alueen imago ja houkuttelevuus eivät ainakaan vähene nykyaikaisen uimahallin toteutuessa paikkakunnalle.
http://www.ukty.fi/datafiles/userfiles/onet/fi/attachments/Kute808.pdf

Kampanjat on suosittuja ja niihin osallistuu kautta maan paljon uinnin ystäviä http://www.kunto.fi/kunnon-info/kunnon-info-2-2012/kampanjat/ui-kesaksi-kuntoon-kampanja-hera/

http://www.kunto.fi/uikesaksikuntoon/

http://www.kunto.fi/uikesaksikuntoon/tulokset/

Uimahalliesittelyihin esimerkki Alajärvi m- ohessa numeerista tietoa http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.alajarvi.fi%2FLink.aspx%3Fid%3D1226350&h=_AQEtL x2q

Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Kaupungin väkiluku on 10 330 (31. tammikuuta 2012)/ Wikipedia / Alajärvellä uimahalli on ollut pitkän vääntämisen tulos.
http://www.jpnews.fi/urheilu/vastuunpakoilua-alajarven-uimahallihankkeessa/

Uinnin monipuolisuus takaa sen suosion. Halusit sitten kilpailla tai kuntoilla, niin uinnista löytyy valinnanvaraa kaikille harrastajaryhmille, jotka haluavat nauttia vedestä ja sen monista mahdollisuuksista.
http://blogi.uintikauppa.fi/uinti-sopii-kaikille/

Kustannuslaskentaopas kunnille http://www.hankinnat.fi/fi/Sivut/default.aspx

Työryhmä kutsui ihmisiä keskustelemaan kanssaan urheilumessuilla https://www.facebook.com/events/298505456906873/

Uimahalliportaali - teknistä tietoa - hallien energiankulutuksessa on suuria eroja https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/rakentaminen_ja_tekniikka/lomakkeet-jamateriaalit/uimahalliportaali/

http://uimahallit.vtt.fi/  katso täältä energiankulutuksesta kanssa ja klikkaa vas reunasta hallien tiedot ja energian kulutukset 

https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/rakentaminen_ja_tekniikka/lomakkeet-jamateriaalit/uimahallifoorumi/  

Uimahallibarometri http://www.suh.fi/@Bin/481551/Uimahallien+asiakastyytyv%C3%A4isyys_2010_tulostusversio.pdf

http://suh-fibin.directo.fi/@Bin/95a03f501164aca156aa5f78c0f6b393/1339335003/application/pdf/749575/Uimataito%20ja %20asiakasbarometri.pdf

Teknisiä juttuja tässä taulukossa - mitä ohjeita on ja kuka julkaissut http://search.aol.fi/aol/search?&query=vtt+allasvesi&invocationType=tb50hpcnnbie7-fi-fi Mainitaan, että Kangasalassa veden puhdistuksessa käytetään myös UV-puhdistusta jolloin kloorin määrä on niin vähäinen että monet allergikotkin /kloorille herkät voivat uida siellä vaikka eivät voi muissa halleissa uida - liittyen tähän
http://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE-2017.pdf Kloorauksen ja otsonoinnin ohella olisi hyvä olla tuo UV puhdistus http://www.sarlin.com/?deptid=6603

http://www.vvy.fi/index.phtml?150_m=369&s=107

Esimerkki Jakomäki:
http://www.projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/jakomaen-uimahalli

Lisää tekniikasta - energian säästö, käyttökustannusten pienentäminen/ suihkuveden lämmöntalteenotto:
http://www.termihaukka.fi/therm-x-toimintaperiaate/

Uusi halli on Suomen ensimmäinen aurinkoenergiaa hyödyntävä uimahalli. Aurinkolämpökeräimillä tuotetaan energiaa 120 000 kWh, joka kattaa 5 % hallin vuotuisesta energiantarpeesta. Lisäksi halliin toteutetaan poistoilman ja poistuvan suihkuveden lämmöntalteenotto ja muita energiaa säästäviä ratkaisuja.

http://www.pori.fi/uutiset/2011/02/uimahallinrakentaminenaikataulussa_0.html

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/projektit/19451.html

Poistoilman lämmöntalteenotto http://www.talotekniikka.eu/tate-lehti/fi_FI/lammontalteenotto/

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9298&lan=fi

Ilmalämpöpumput, maalämpö, kalliolämpö www.ellohanke.fi/folders/Files/WP4%20Tulokset/Lampopumppusovellutukset.pdf

Jäähallin lauhdelämmön käyttö:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/72671/Kandidaatinty%C3%B6%20Pasi%20Antikainen.pdf?sequenc e=1

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2476.pdf

Hakunilan uimahallin mittauksissa selvisi kuivatun kiertoilman käytön ehdoton hyödyllisyys http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39909/uimahall.pdf?sequence=1

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32868/Insinoorityo_Gronholm.pdf?sequence=1

http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/4358.pdf

Allasveden laatu / Allasveden valvonta valvira
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/allasvesi

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061350  

Finlex asetus allasvedestä

Terveystrendeistä - ongelmien ennaltaehkäisystä ajankohtaista

http://www.iltalehti.fi/elintavat/2012061115691340_el.shtml


Rahoituslinkit

http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapaikat/?lang=fi
http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Liikuntapaikkojen_ja_vapaaaikatilojen_perustamishankkeet https://www.veikkaus.fi/fi/yritys/ajankohtaista?contentid=LIIK_PAIKAT_2012_20042012&vpage=edunsaajuus





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti