UIMAHALLITYÖRYHMÄ
Uimahalli
Mäntsälään
SHAPE \* MERGEFORMAT
Työryhmän
raportti
Heli Hallikainen, Pekka
Karjalainen, Irina Murtomaa, Mikko A. Ratia, Jani Sievinen, Mirka Timoskainen
15.6.2012
Sisältö
TOC \o "1-3" \h \z \u 1. Johdanto
1. Johdanto
Tämä raportti esittelee
maaliskuussa 2012 perustetun työryhmän työn tulokset liittyen
taustaselvitykseen uimahallin saamiseksi Mäntsälän kuntaan. Uimahalli
Mäntsälään -työryhmä koostuu kuntalaisista ja on ryhmänä poliittisesti
sitoutumaton.
Työryhmän tavoitteena on tehdä
mahdollisimman monipuolisesti tavallisen kuntalaisen käsissä oleva tekeminen
asian edistämiseksi. Usea aloite uimahallin taustaselvitysten tekemiseksi on
kaatunut kunnanvaltuuston äänestyksissä, joten työryhmä lähti vapaaehtoistyönä
tekemään tarvittavia selvityksiä ja taustatyötä niin pitkälle, kuin se
tavallisen kuntalaisen roolissa on mahdollista.
Työryhmän visio on vaikuttaa
tekemisillään siten, että uimahalli rakennettaisiin Mäntsälään mahdollisimman
pian, tavoitteena kuitenkin vuosi 2016.
Olennaisimmat työryhmän tekemiset liittyvät asian puolesta
adressin keräämiseen, tavoitteenaan saavuttaa kuntalaisaloitteeseen tarvittavat
10% kuntalaisista nimilista asian puolesta ja sen avulla lähestyä
kuntapäättäjiä argumentoiden myös eri asiantuntijalausuntojen kautta asian
tärkeyden puolesta.
2. Hankkeen tausta
Työryhmän sihteeri Mirka
Timoskainen oli yhteydessä kansanedustaja Eero Lehteen (oli aikanaan myös
Keravan uimahallin perustajajäsen) ja kysyi tavallisen kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksista
uimahallin rakentamisasioissa kertoen voivansa antaa oman pienen työpanoksensa
asian edistämiseksi. Eero Lehti antoi hyviä neuvoja asian edistämiseksi ja
käyttöön omia kontaktejaan. Tästä innostuneena Mirka Timoskainen perusti
23.3.2012 Facebook- yhteisösivuston nimeltään: Uimahalli
Mäntsälään. Mainokset uudesta
yhteisösivusta hän vei Mäntsälän Voimistelijoiden FB-sivuille, sekä Vaihtorinki
Mäntsälä - sivulle. Tykkääjiä sivusto sai viikossa jo 100 kpl. Tilanne 9.6.2012
on 702 tykkääjää.
Sivusto esitteli olevansa taho, joka tykkääjien määrästä
riippuen vie hanketta eteenpäin ja riittävän määrän ilmaantuessa lähestyy
kuntapäättäjiä asialla: “Sivuston tarkoituksena on kartoittaa kiinnostus
uimahallia kohtaan Mäntsälässä. Hanke etenee tykkääjien määrästä riippuen.”
Ensimmäisen olemassaoloviikon aikana FB-sivustolta nousi
kaksi aktiivista innostujaa, jotka sihteeri liitti yhteydenottojen jälkeen
sivuston ylläpitäjiksi (Heli Hallikainen ja Mikko A. Ratia). Heli Hallikaisen
verkostoista löytyi uimaopettaja Irina Murtomäki hankkeeseen ja työryhmän
perustettua sähköpostiosoite uimahallimantsalaaan@gmail.com, mukaan
ilmoittautui vielä Pekka “Keppis” Karjalainen, jolla on hyvät kontaktit
Mäntsälän yrittäjiin. Jani Sievinen on Suomen tunnetuimpia ja menestyneimpiä
kilpauimareita, ja hän liittyi työryhmään mukaan Pekka Karjalaisen kontaktina.
Jani Sievinen haluaa osallisuudellaan edistää sydämen asiaansa, uimataidon
edistämistä sekä olla mukana uimahallien rakentamisessa Suomessa.
Koko työryhmän vapaaehtoistyö
perustuu huoleen Mäntsälän kuntalaisten hyvinvoinnista, uimahalli tukisi
liikuntaa monipuolisesti vauvasta vaariin. Lisäksi perheellisinä ja pienten
lasten vanhempina huoli lasten uimataidosta ja uimaopetuksen järjestämisestä
kunnassa on suuri. Täällä tuhansien järvien maassa mutta kylmien talvien
ilmastossa uimahallit ovat olennainen osa uimataidon ylläpitoa. Työryhmä kokee,
että uimahalli on kansalaisoikeus, joka selkeästi Mäntsälästä vielä puuttuu.
2.1 Tavoite ja rajaus
Raportin tavoite on kertoa
työryhmän toiminnasta ja historiikista ja koota yksiin kansiin kooste työn
tähänastisista tuloksista ja selvitetyistä tiedoista.
Raportti koostuu
uimahallityöryhmän tekemisistä maalis-kesäkuulta 2012 kooten kaiken saatavilla
olleen tiedon uimahallin toiminnan hyödyistä ja puoltavista lausunnoista mukaan
lukien kerätyt adressit, jotka koostuvat kuntalaisten allekirjoituksista.
Kuntalaisten tahtotilaa kuvastaa hyvin myös raporttiin kappaleeseen 4.3
koostettu koonti nettiadressin kommenteista. Mukana on myös esimerkkejä
uudisrakennetuista uimahalleista ja tietoja joidenkin rakennus- ja
ylläpito/käyttökustannuksista.
Raportti ei sisällä tarkkaa laskelmaa, eikä
rakennuspiirustuksia mahdollisesta Mäntsälän uimahallista, vaan sen tavoitteen
on lähinnä toimia pohjatyönä ja tiedon lähteenä tulevan mahdollisen työryhmän
työlle sisältäen lukuisan määrän kontakteja ja yhteystietoja.
2.2 Historia
Työryhmä sai hankkeen aikana tietoja
uimahallikeskusteluista Mäntsälässä kautta aikojen. Ensimmäiset kirjaukset
uimahallin eteen tehdystä työstä lienevät jo vuodelta 1972.
Noin 7 vuotta sitten uimahallia on yritetty saada
aikaiseksi laajemmalla hankkeella. Silloin oli perustettu yhdistys joka keräsi
varoja, teki laskelmat ja selvitti kaikki mahdolliset saatavat avustukset
hallin rakentamiseksi. Hankkeen kaaduttua kunnanvaltuustossa lakkautettiin
silloin toiminut yhdistys ja hanke jäädytettiin.
Lähihistoriassa uimahallista on tehty myös aiempia
aloitteita. Vuonna 2010 ja 2011 on ehdotettu määrärahan varaamista uimahallin
suunnitteluun, mutta silloiset aloitteet kaatuivat valtuuston äänestyksessä.
Kansan suussa uimahallista on puhuttu ja sitä on kaivattu kovasti kolmekymmentä
vuotta toistaiseksi tuloksetta. Yleinen mielipide kuntalaisilla on jo se, että
uimahalli on lähes saavuttamattomissa kuntalaisen näkökulmasta.
Uimahallihankkeiden vaivalloinen historia ei työryhmän
mielestä ole rasite, vaan päinvastoin kuvaa sen ajankohtaisuutta ja vahvistaa
uskoa siitä, että käyttäjiä hallille varmasti tulee löytymään. Uimahallin
rakentaminen Mäntsälään olisi kuntalaisille melkein palkinto sitkeästä
yrittämisestä ja kaivattu ja ansaittu peruspalvelu osavastineeksi verojen
maksamisesta.
3. Työryhmä
Uimahalli Mäntsälään -työryhmän
jäsenistö on seuraava:
|
Heli Hallikainen
|
puheenjohtaja
|
perustajajäsen
|
|
Pekka Karjalainen
|
jäsen
|
liittynyt 9.4.2012
|
|
Irina Murtomäki
|
varapuheenjohtaja
|
perustajajäsen
|
|
Mikko A. Ratia
|
mediavastaava
|
perustajajäsen
|
|
Jani Sievinen
|
jäsen
|
liittynyt 8.5.2012
|
|
Mirka Timoskainen
|
sihteeri
|
perustajajäsen
|
Taulukko 1 Uimahallityöryhmä
4. Toiminta ja tapahtumat
Uimahallityöryhmän
tapahtumataulukko kuluneelta keväältä maalis-kesäkuussa 2012
|
Tapahtuma
|
Ajankohta
|
Paikka
|
|
Facebookin yhteisösivu avattiin
|
23.3.2012
|
Facebook
|
|
Nettiadressi avattiin
|
3.4.2012
|
www.adressit.com
|
|
Työryhmän
aloituskokous
|
8.4.2012
|
Shell Mäntsälä
|
|
Paperiadressien levitys
|
maalis-kesäkuu
2012
|
37 yritystä Mäntsälässä
|
|
Työryhmän tapahtuma
|
15.4.2012
|
Raitori
|
|
Työryhmän kokous
|
8.5.2012
|
Ravintola Amizza
|
|
Työryhmä
Urheilumessuilla
|
26.5.2012
|
Monitoimitalon piha
|
|
Kunnan edustajien tapaaminen
|
14.6.2012
|
Kunnantalo
|
Taulukko 2 Tapahtumataulukko
Työryhmä piti aloituskokouksen Mäntsälän Shellillä 8.4.2012,
jossa päätettiin toiminnan aloittamisesta, rooleista, tavoitteesta ja
tekemisistä. Yhteydenpitovälineeksi sovittiin jo aloitettu Facebookin
viestiketju-toiminto.
Toiminta aloitettiin adressien
keräämisellä. Välineinä toimivat www.adressit.com nettiadressi:
uimahalli Mäntsälään, sekä
paperiversiot. Adressien keruupaikoiksi saatiin yhteensä 37 yritystä ja
yhteisöä, lista löytyy raportin
liitteestä 10. Maalis- kesäkuun 2012 aikana kerätyt adressit keräsivät yhteensä
kuntalaisten nimiä tuplat yli tavoitteen, eli yli 4000 kpl. Allekirjoituksia on
tullut myös paljon jo pois muuttaneilta mäntsäläläisiltä. Työryhmä järjesti
tapaamisen raitorilla 15.4.2012 sekä oli mukana urheilumessuilla 26.5.2012
keräämässä nimiä adresseihin ja keskustelemassa asiasta halukkaiden kanssa.
Uimahalli Mäntsälään hanketta on mainostettu kunnassa
sijaitsevien vähittäiskauppojen, kirjaston, monitoimitalon, neuvolan ja
monitoimitalon ilmoitustauluilla. Yhteydenpitovälineenä asiasta kiinnostuneiden
kanssa on ollut Facebook-sivusto sekä ryhmän sähköposti.
Työryhmä tapasi kunnanjohtaja
Esko Kairesalon sekä muita kunnan edustajia 14.6.2012 kunnantalolla.
Tapaamisessa oli ulkopuolisina asiantuntijoina paikalla Uimaliiton
olosuhdevaliokunnasta Heikki Härö sekä SUH:n tekninen asiantuntija Ilpo
Johansson. Tapaamisessa käytiin paljon asiaa läpi liittyen uimahalleihin.
Keskustelu sujui asiapitoisessa ja rakentavissa merkeissä ja siellä
keskusteltiin mm. lähialueiden uimahalleista, esimerkkinä Kangasalasta - sekä yleistä tietoa Suomen uimahallien
kävijämääristä ja kustannuksista.
4.1 Media
Yhteys eri medioihin on ollut
ratkaisevassa roolissa hankkeessa. Mäntsälän paikallislehdet: Mäntsälä lehti,
Mäntsälän Viikkouutiset ja Mäntsälän Uutiset ovat koko hankkeen ajan
julkaisseet työryhmän tiedotteita tehneet aiheesta juttuja omastakin
aloitteestaan.
|
Jutun aihe
|
Ajankohta
|
Media
|
|
Facebookin Uimahalli-yhteisösivu
|
5.4.2012
|
Mäntsälän
Uutiset
|
|
Facebookin Uimahalli-yhteisösivu
|
6.4.2012
|
Mäntsälä -lehti
|
|
Rai-torin tapahtuma
|
13.4.2012
|
Mäntsälä -lehti
|
|
Rai-torin tapahtuma
|
16.4.2012
|
Mäntsälä -lehti
|
|
Rai-torin tapahtuma
|
19.4.2012
|
Mäntsälän
Uutiset
|
|
Pääkirjoitus: “Mäntsälä - Suomen kuivin kunta”
|
19.4.2012
|
Mäntsälän
Viikkouutiset
|
|
Adresseissa 2000 nimeä
|
3.5.2012
|
Mäntsälän
Uutiset
|
|
Jani Sievinen työryhmän jäseneksi
|
10.5.2012
|
Mäntsälän
Viikkouutiset
|
|
Jani Sievinen työryhmän jäseneksi
|
11.5.2012
|
Mäntsälä -lehti
|
|
Mäntsälään taistellaan uimahallia
|
12.5.2012
|
Helsingin
Sanomat
|
|
Irina Murtomäen haastattelu
|
21.5.2012
|
Mäntsälä -lehti
|
|
Uimahallityöryhmä
tulevilla
Urheilumessuilla
|
24.5.2012
|
Mäntsälän
Uutiset
|
|
Mäntsälänjoen uintihaasteet
|
25.5.2012
|
Mäntsälä -lehti
|
|
Uimahalliadresseissa 4000 nimeä
|
31.5.2012
|
Mäntsälän
Uutiset
|
Taulukko 3 Lehtijutut
Ensimmäinen artikkeli
uimahallityöryhmän toiminnasta oli 5.4 Mäntsälän Uutisissa julkaistu uutinen
jossa kerrottiin Facebook:iin perustetusta ryhmäsivustosta. Tuolloin
“tykkääjien” määrä sivuilla oli 360kpl. Mäntsälä -lehti uutisoi työryhmän ja
Facebook -sivuston 6.4. Perjantaina 13.4 Mäntsälä -lehti uutisoi työryhmän
olevan seuraavana sunnuntaina Rai-torilla tavattavissa ja adressiin nimiä
keräämässä. Samassa lehdessä julkaistiin lehden nettisivujen yleisökysymys
“Uskotko uimahalliin?”. Maanantain 16.4
Mäntsälä -lehdessä oli iso kuvallinen juttu työryhmän sunnuntaisesta
tempauksesta sekä haastattelutietoa hankkeesta. Artikkelissa oli myös
haastateltu adressin allekirjoittaneita kuntalaisia. Mäntsälän Uutiset kertoi
Rai-torin tapahtumasta 19.4 lehdessä. Samassa lehdessä oli Uimahalli Mäntsälään
-työryhmän Irina Murtomäen ja Heli Hallikaisen urheilullinen haaste, jossa
työryhmäläiset haastoivat kunnanjohtaja Esko Kairesalon sekä kunnan johtoryhmän
mukaan lehden haastekampanjaan. Haastesuorituksena oli puolen tunnin vesijumppa
ja 15 minuutin tekniikkakurssi sekä 500 metrin vapaaehtoinen uintisuoritus.
Suorituspaikkana toimisi Tuusulan uimahalli, josta raportissa lisää tuonnempana
ja vetäjänä vuosien kokemuksella Irina Murtomäki. Toistaiseksi haasteeseen ei
ole vastattu kunnan taholta, mutta haaste on edelleen voimassa, mikäli
halukkuutta sen suorittamiseen löytyy.
Mäntsälän Viikouutiset uutisoi
pääkirjoituksessaan 19.4 otsikolla “Mäntsälä -Suomen suurin kuiva kunta”
kirjoituksen, jossa todettiin että pikaisen Googletuksen seurauksena näyttäisi
siltä, että Mäntsälä on Suomen suurin kunta asukasluvultaan, jossa ei ole
lainkaan uimahallia. Mäntsälän Uutiset kertoi puolestaan 3.5 että siihen
mennessä adresseihin oli kertynyt jo 2000 nimeä sekä sen että Facebookissa oli
tuolloin 607 tykkääjää. Mäntsälän Uutiset uutisoi seuraavaksi jymyuutisen -
Jani Sievinen, uimari ja Uintiliiton General Manager oli liittynyt 8.5
Amizzassa pidetyssä kokouksessa työryhmän aktiivijäseneksi. Mäntsälän
Viikkouutiset kertoi ennakkoilmoituksen tulevasta uutisoinnista
10.5 ja Mäntsälä -lehti uutisoi
Jani Sievisen ryhmään liittymisen 11.5 lehdessä valokuvan kera.
Yhteydenotot Helsingin Sanomiin
saivat valtakunnallisen median kiinnostumaan Mäntsälän asemasta
“Suomen kuivimpana kuntana”,
sekä lähialuedemokratian toimivuudesta ja heränneestä kansalaisaktivismista.
Toimittaja Esa Juntunen saapui Mäntsälään työryhmää tapaamaan sekä kuntalaisia
haastattelemaan. Lauantain 12.5 Helsingin Sanomissa julkaistu juttu herätti
huomiota läpi kuntarajojen. Jutun seurauksena työryhmä sai yhteydenottoja
ympäri pääkaupunkiseutua.
Mäntsälän Viikkouutiset kertoi
keskiviikkona 16.5 ennakkouutisen tulevasta Irina Murtomäen haastattelusta sekä
ajankohtaispalstallaan uutisen jossa kerrottiin Mäntsälän Yrittäjien
toteuttamasta uimahallikyselystä yhdistyksen jäsenyrittäjille (Heli Hallikaisen
yhteydenottojen pohjalta Eero Kokko oli yhteistyössä Uudenmaan Yrittäjien
kanssa toteuttanut sähköisen kyselyn uimahalli-hankkeeseen liittyen). Mäntsälä
-lehti julkaisi kuvan kera Irina Murtomäen haastattelun 21.5.
Mäntsälä -lehti uutisoi 25.5
että Mäntsälän joessa voi uida. Lehdessä oli pohdintaan sopisiko jokeen
jokiuimala. Mäntsälä -lehti julkaisi samassa lehdessä myös uintihaasteen
“Lähdetkö kanssani uimaan Mäntsälänjokeen?”. Haasteeseen lupautui mukaan monta
kuntalaista mm. Heini Salovaara, Marke
Varpamäki, Heikki Niemi, Päivi
Puustinen, Pasi Juutilainen, Esko Kairesalo, Anna Helin, Veijo Peltola, Pekka
Savolainen, Helena Saatsi, Asko Eerola, Helena Vainio, Olli-Pekka Lehtinen sekä
uimahallityöryhmän Irina Murtomäki. Haasteen heittänyt päätoimittaja Katri
Hämäläinen lähtee itsekin uimaan haasteeseen vastanneiden kanssa. Muutama
kuntalainen kieltäytyi jokiuintihaasteesta - kaikkia joki ei houkuttanut uimasille.
24.5 Mäntsälän Uutiset kertoi,
että uimahallityöryhmä on esillä tulevan viikonlopun urheilumessuilla
lauantaina 26.5 monitoimitalolla. Mäntsälä -lehden kesälehdessä 25.5 oli
taiteilijanimimerkin “Make” piirtämä humoristinen piirros kunnajohtajasta pohdiskelemassa
katetta ja lasitusta Mäntsälänjoen ylle. Samassa lehdessä uutisoitiin Mäntsälän
asukasluvun jatkuvasta kasvutrendistä jossa kunnan asukasluku oli mennyt
Heinolan yli. Torstaina 31.5 Mäntsälän
Uutiset mainitsivat uimahallityöryhmän
osallistumisesta urheilumessuille. Samassa uutisessa kerrottiin
adressien nimien määrän ylittäneen 4000 nimen rajan.
31.5 Mäntsälän Viikkouutiset
pohdiskeli pääkirjoituksessaan Mäntsälänjoen uimakelpoisuutta todeten että
lehden gallupin vastausten mukaan useimpien vastanneiden mielestä joen vesi ei
ole uimakelpoista vaikka veden laatu uimakelpoiseksi todettaisiinkin. Arto
Jussilan sanoin: “Se on ruokottomassa kunnossa ja jos jalkansa jokeen kastaa,
ei tiedä mitä tarttuu varpaaseen”. Joki ei siis houkuttele kaikkia pulahtamaan
uimasille.
Lisäksi verkkolehdissä olleet
jutut:
http://www.ess.fi/?article=368199
http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/109628-uimaopettaja-ryhtyi-halliaktiiviksi
4.2 Facebook-sivusto
Facebook on ollut työryhmän viestintäväline ja
keskustelufoorumi hankkeen ajan. Työryhmä on tuonut keskusteluun uimahalli- ja
uintiaiheisia juttuja päivittäin perustamisestaan lähtien. Jutut ja keskustelut
ovat nähtävissä Facebookin yhteisösivustolla:
https://www.facebook.com/UimahalliMantsalaan
4.3 Koonti nettiadressin kommenteista
Ohessa näkyy koonti kaikista www.adressit.com
-palveluun perustetun “uimahalli Mäntsälään” adressin kommenteista:
Mäntsälässä olisi pitänyt olla uimahalli jo vuosia, koska
kaikilla ei ole mahdollisuus käydä uimassa Järvenpäässa tai Tuusulassa saatikka
Lahdessa!
Mäntsälä taitaa olla ainoa 20000 asukkaan kunta suomessa,
jossa EI OLE OMAA UIMAHALLIA - jos kerran asiaa on vatvottu jo
kolmisenkymmentävuotta, ei kysymys ole rahasta tai sen puutteesta vaan
SAAMATTOMUUDESTA JA KUNNAN JOHDON KYVYTTÖMYYDESTÄ HOITAA KUNNAN PALVELUJEN
KEHITTÄMISTÄ!
Hienon asian puolesta kerätään nimiä. Ystäväni asuu
Mäntsälässä, joten totta vie kannatan tätä ideaa
:)
Jo 4v sitten samaa asiaa ajamassa.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Kunnan johdolla palaa
rahaa mieluummin muualle kun kuntalaisten hyvin vointiin ja lapsiperheiden sekä
vanhuksien ja vammaisten tarpeisiin.
Kaipaan kipeästi uimahallia Mäntsälään!
Vesijuoksu ja uiminen, ainoa liikuntamuoto mitä pystyn
harrastamaan ja nivelen särkyjäni helpottavaa. Uimahalli mitä käyttää vauvasta
/vaariin ja muoriin .
Ainoa liikuntamuoto mitä pystyn harrastaa.
Turhauduttavaa vuosikymmenestä toiseen kuunnella niitä
kunnallisvaalien ehdokkaiden lupauksia uimahallin rakentamisesta! Käsi
SYDÄMELLE valtuutetut !
Eipä ole ihme, ettei uimahallia rakenneta, kun sitä
ei kaipaa kuin muutama sata henkeä. Näillä luvuilla se ei kiinnosta yhtäkään
kuntapoliitikkoa. 10`000 nimeä täytyy saada, koska kunnallisvaalit tulossa,
niin alkaisi asialle jotain tapahtumaan.
Järvenpään ja Porvoon uimahalleissa pari vuosikymmentä
käyneenä, toivoisin TODELLAKIN tänne OMAA uimahallia!
Mäntsälän medit ovat kuin lampaita , varsinaisia
hyssytteliöitä . Median tehtävänä olisi pitää asiaa esillä uimahallin puolesta
puhujana erilaisten vaihtoehtojen esille tuojana. Vai puuttuuko toimittajilta
taitoa ?
Totta uimahalli Mäntsälään!! Voihan sinne halliin saada
muutakin toimintaa esim.hohtokeilaus tila sekin sopii koko perheen
harrastukseksi kuntosali..ym.
Mielestäni Monitoimihalli Mäntsälässä ei ole mikään
monitoimihalli.Kuulemma sinne ei edes pääse kun tilan varaneet pelaamaan heti
tulla ajamaan pois?? Uimahalli olisi silloin jo pitänyt saada siihen
budjettiin. Mutta jos rahaa on niin siitä vain uutta halli pystyyn.
Miten Mäntsälässä hoidetaan lasten uimaopetus? Järjestääkö
kunta tämän lähikunnnista? Yleensäkin uimakouluja on melko vähän ja ne
täyttyvät nopeasti. Kaikki naapurikunnat eivät edes ota ulkopaikkakuntalaisia
tai sitten kurssimaksu on huomattavasti korkeampi kuin omilla kuntalaisilla.
Jo näilläkin allekirjoituksilla saa jokusen asiaan
sitoutuneen valtuustoon yhdenasianliikkeellä (vrt. Järvenpää) - ja yksi
valtuustokausi riittää tämän projektin toteuttamiseen. ps. ne ns. "vanhat
jäärät" taitavat tippua muutenkin!
Eipä sitä uimaopetusta juuri hoidetakaan! Moneen vuoteen
koululaisia ei viety uimaan, koska ilmeisesti myös bussi oli liian kallis (sen
sijaan lapset kyllä vietiin esim. laskettelemaan). Tänä vuonna ovat tainneet
päästä liikuntatunneilla uimaan joka toisella luokalla kerran tai pari. On
käsittämätöntä, että lasten annetaan jäädä ilman uimataitoa maassa, jossa
vesistöjä on joka puolella. Kysehän ei ole vain heidän omasta hengestään vaan
uimaopetukseen kuuluisi myös pelastustaidon opetusta - jos sellaista saisi.
Järvillä järjestetään kesäisin uimakouluja mutta järvet ovat kaukana
keskustaajamasta eikä niille johda pyöräteitä.
Uimahallin rakentamisesta Mäntsälään on keskusteltu jo
vuodesta 1983 http://www.aloitekanava.fi/mantsala/2203/
2012-1983 = 29 v. eli ihan aikuinen aloite, ei ole tullut
aivan yllättäen ;)
Olen vuodesta 1963 asti kuullut puhuttavan ja itsekkin
osallistunut juttutuokioihin uimahallin puolestapuhujana.Sekä eläkeläisuimarien
puolesta viety nimiatressi ja luettu kunnanjohtaja Kairesalolle sitä
luovutettaessa vuosituhannen alussa
Vanhustyön johtaja !
Toivomme teidän ottavan voimakkaan otteen vesiliikunnan
puolesta puhujana.
Luulimme monitoimitaloa uimahalliksi muuttaessamme
Mäntsälään. Pettymys oli valtava kun tajusimme, että tällainen peruspalvelu
puuttuu kunnasta. Melkein teki mieli kääntää nokka takaisin. Esim. naapurikunnassa
Orimattilassa uimahalli on ollut iät ja ajat. Siellä uimahallissa uimaankin
opin.
Nykyään uiminen ja vesijuoksu ovat minulle tosi hyviä
harrastuksia, tukevathan ne terveyttä ja
jaksamista. Ja hyvä uimataito mahdollistaa mm.
melontaharrastuksen. Toivonkin että uimahalli tulisi pian, ettei uimamatkoihin
enää tarvitsisi käyttää kohtuuttomasti aikaa. Toivon myös että tulevan
uimahallin aukioloaikojen jälkeen pääsisivät melojat harjoittelemaan melontaa
ja pelastautumistaitoja, kuten muissakin uimahalleissa.
Tulevan uimahallin paras paikka olisi Hepolan koulun
vieressä. Siellä on tilaa sekä hallille että parkkipaikoille. Urheilupuisto
olisi sijainniltaan myös mainio, mutta sinne ei mahdu parkkipaikkoja. Samalla
halli toimisi äänivallina moottoritieltä kantautuvan melun suhteen.
Hei, sama meidän perheellä - ei tullut mieleen ennen
muuttoa tarkistaa tätä asiaa, kun ilman muuta oletimme että tämänkokoisesta
kunnasta halli löytyy! Keitähän ovat ne valtuutetut jotka aikoinaan päättivät
rakentaa kuntaan jäähallin uimahallin sijaan, ja istuvatko samat tyypit
edelleen valtuustossa? Facebookin sivulla ehdotettu osin tai kokonaan
yksityinen rahoitus (Tokmanni tai uusi tölkkitehdas tai muu suuri työnantaja
mukaan, tai miksei joku vaikkapa s-ketjun kylpylä uuden Prisman yhteyteen)
voisi toimia uimahallinkin suhteen jos kunta ei yksin pysty tätä toteuttamaan.
Ihmetyttää vain, miksei Mäntsälän kokoinen muuttovoittokunta tähän pysty kun
lähes kaikki muut Suomen kunnat pystyvät.
Tässä nimilista päättäjistä, jotka tekevät Mämmilän
päätökset.
He varmaan mielellään antavat mielipiteensä myös
uimahallista ennen syksyn kunnallisvaaleja. Äänestyspöntössä päätetään mm.
uimahallista ?
http://mantsala.fi/tietoa-mantsalasta/paatoksenteko/kunnanvaltuusto
miksi tehtiin joku turha toimistotalo 1000 krt
hyödyllisempi olisi ollut kunnon uimahalli
Ei aina jaksa tai kerkii pyöräillä Kärkölän uimahalliin
järvelään, mutta ainakin yritän!
Viikonlopun Iltasanomien listauksessa Mäntsälä on niiden
kuntien joukossa, joilla menee Suomessa kaikkein parhaiten - esim. pisteen
Helsingin edellä, samoissa pisteissä kuin Espoo ja Tuusula. Listauksessa on
otettu huomioon esim. väestörakenne/huoltosuhde, muuttosuhde ja myös
velkaantuneisuusaste. Jos se ylisuuri kunnantalo tulikin rakennettua velaksi ja
siinä sivussa veloista huolimatta jäähallikin, täytyy nyt viimeistään löytyä
rahaa uimahalliin!
Uimahalli kuuluu ehdottomasti kehittyneeseen kuntaan!!!!
Uimahalli on ehdottomasti saatava Mäntsälään! Eihän sen
tarvitse olla mikää pramea kylpylä, kyllä pienempikin riittää. Mallia voisi
ottaa esim. Jämsästä, jossa halli on saanut palkintoja, vaikka ei ole
jättikokoinen. Uiminen on kivaa ja terveellistä, kyllä Mäntsälän kaikenikäisten
ihmisten pitäisi päästä uimaan omassa kylässä! Kiitos Teuvo Peltoselle kun
jaksaa vetää ennätys määrän väkeä uintireissuille Porvooseen! t. Tarja
Kokkonen, mummo porealtaasta
Iliman muuta, nyt pitää jo tehdä tekoja
Itselläni kolme lasta, 1 käynyt peruskoulun ja toinen
lähes kokonaan ja kumpikaan ei ole koulun piikkiin päässyt uimaan. Eskari
aikana nuorin käynyt kerran ja kerran koulun kanssa.
siellä asuneena kannatan koko sydämestäni!
Päättäjille terveisiä kuntalaisilta !!!
Mäntsälän kunta ilman uimahallia onko NYT se aika että
asiaa viedään todellakin eteenpäin ja jotakin uudistumista tapahtuisi
kasvavassa Mäntsälän kunnassa.Täällä on ISO joukko kuntalaisia jotka ovat
vuosikymmeniä toivoneet uimahallia ja liikuntamuotona vesi palvelee isoja
ikäryhmiä. Sanoisin että HALOO te päättäjät nyt on aika herätä!
Uiminenen on selkäsairaalle helpoin tapa pitää kuntoa
yllä.Ei rasita niin paljon kuin kävely heikkoja selkälihaksia.Siis uimahalli
MÄNTSÄLÄÄN.PS.Voisin käydä lapsenlapsen kanssa myös uimassa.
Mikä on päättäjissä se taho tai instanssi että AINA
kyseinen hanke kaatuu...Ei voi ymmärtää.Olemme sentään saaneet tänne tulevan
uuden Citymarketin joka edistystä sekin, mutta oletteko TE PÄÄTTÄJÄT
miettineet kuinka paljon RAHAA menee lähikuntien
UIMAHALLEIHIN sekä muihin oheistoimintoihin mm kuntoutus yms kun tänne ei saada
yhtä uimahallia pystyyn. Varsinaista "TUPIJUMI" toimintaa.Minäkin
käyn Tuusulassa uimassa.....
Ha. Ja saatte odottaa, mitä mäntsälä uimahallil ku
lähettyvil on kuitenkin sääksjärvi ja huntti?
Niin järvet on kaukana keskustasta eikä sinne ole kevyenliikenteen
väyliä esim. lapsia ei voi laittaa itsekseen pyöräilemään järvelle. Järviveden
kanssa on lisäksi se että kesäkuussa vedet on alkuun kylmiä, sitten on muutama
viikko ok ja heti perään alkaa leväkukinnot jolloin uimaan ei voi mennä!
Tuonakin aikana kun veteen tarkenee mennä on se niin humuspitoista että kun
nouset järvestä saat mennä vielä kotona suihkuun kun iho on ruskean möhnän
peitossa! Eihän järvissä mitään vikaa..... ne eivät kuitenkaan korvaa
uimahallia ympärivuotisen liikunnan tarjoajana.
olis totta tosiaan vihdoin aika saada se
uimahalli tänne.Ja kaikki ne eurot mitkä menee toisille paikkakunnille kun
ihmiset käy uimassa mm.Porvoo,järvempää,jne ja samalla siellä myös
kauppareissulla.Sitäkin pitäs ajatella.
On tosiaan ihme, kun tämänkokoisessa kunnassa ei vieläkään
ole sitä hallia. Kun jopa Kärkölässäkin on ollut jo 70- luvun alusta ja on
paljon pienempi kunta sentään! Kyllä siitä on iloa kaikenikäisille asukkaille.
Koululaisten liikuntakin monipuolistuisi kovasti.
Niin koska päättäjät tajuavat harrastusmahdollisuudeksi
vesiliikunnan ja uimisen ?
Hyvinvointia vauvasta vaariin...uimahalli saatava
Mäntsälään
Kukaan ei varmastikaan ole eri mieltä kanssani siitä, että
liikunta edistää niin henkistä kuin fyysistäkin jaksamista. Mielestäni
ennaltaehkäisevään ihmisten hyvinvointiin ei satsata tällä hetkellä tarpeeksi.
Eläkeikää tullaan varmasti nostamaan ja pitkät sairaslomat lisääntyvät.
Terveyskeskuksissa on jatkuva lääkäripula ja hoitoon pääseminen on hidasta ja
ihmiset turhautuvat ja voivat huonosti.
Uimahalli ei yksistään ole ratkaisu siihen, että ihmiset
jaksaisivat työelämässä pidempään, mutta se toisi yhden liikuntamuodon
harrastamisen lähemmäksi meitä mäntsäläläisiä. Uimahalli ei taatusti jäisi
käyttämättä. Nyt tuumasta toimeen ja lopettakaa päättäjät pähkäily. Rahaa
löytyy budjettiin, jos todellista halukkuutta löytyy.
Jos puhutaan kylpylästä eikä uimahallista, ongelmana
saattaisi joillekin olla liian korkeat lippujen hinnat. Vaikka kävisi vain
uimassa, joutuu kuitenkin samalla maksamaan myös lämpimämmistä vesistä,
poreista yms.
Tavasin kaikki kommentit ja en löytänyt haaveita
kylpylästä, vaan tavallisesta nykyajan vaatimusten mukaisesta uimahallista
(VRT: KUNTOURHEILUN TUTKIMUS JA SPECIFIKAATIOT). Tällaisia esimerkkejä ovat mm.
Tuusula ja Kirkkonummi, joissa on huomioitu käyttäjät vauvasta vaariin ja
vikkelästä vammaiseen! Näissä lippujen hinnat kävijöille eivät muodostu
ongelmiksi - ei edes eläkeläisille tai työttömälle. Joten Kunnan päättäjät tai
päättäjiksi haikailevat tervemenoa tutustumaan. Ainoa, joka lienee höpöttänyt
"viihdekylpylästä" eläkeläisille taitaa olla tämä nykyinen
"kunnanjohtaja"!?
ps vaikka
kunnalisvaalit "häämöttää", ei listoilla ole tunkua
"päättäjistä" !?
"Facebookin sivulla ehdotettu osin tai kokonaan
yksityinen rahoitus (Tokmanni tai uusi tölkkitehdas tai muu suuri työnantaja
mukaan, tai miksei joku vaikkapa s-ketjun kylpylä uuden Prisman
yhteyteen)" Kommentti kylpylästä oli lähinnä vain sen vuoksi, että
mieluummin uimahalli kuin kylpylä (niin kuin tosiaan suurin osa tälle
keskustelualueelle osallistuneista tuntuu kommenttien perusteella, ainakin
rivien välistä luettuna, ajattelevan). Kommentissa, josta lainaus on otettu ei
sen enempää tuota kylpylä asiaa kommentoida, mutta nostin sen vain muuten
esiin. Tosin, jos valittavana on kunta ilman uimahallia tai kunta kylpylällä,
kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Jaahas kokonaiskustannuksiltaan kylpylä tulee kalliimmaksi
sekä vedenlämpötilan pitää olla huomattavasti lämpöisempää.Olen uimahallin
kannalla jossa erillinen terapia- allas
puoli.
..tuon mielipiteeni esille.Itse innokkaana uimarina petyin
muuttaessamme tänne kun kuulin ettei täällä ole edes uimahallia!Ensinnäkin se
on virkistävää touhua koko perheelle,toisekseen polvi-ym vaivaisille se on
turvallista liikuntaa!J:päässä asuessa tutustuin uimahallin kautta
ihmisiin,siinä on siis sosiaalinenkin puoli.Uimahallilla käydessä et ole säiden
armoilla jos haluat liikuntaa ja kaikkihan me emme välitä käydä kuntosalilla
tai jumpassa.Toivottavasti näemme päivän kun uimahalli pitää avajaisia :)
Lapsenlapsi Linnea tahtoo uimaan!!
Tårkeän asian puolesta! :)
Ei taida olla rahasta kiinni
Vesiliikunnan hyötyjä ei mielestäni tarvitse edes
luetella, mutta ihan muistinvirkistyksenä tiukkaa faktaa: Päivällä asiakkaita
riittää kuntoutumisryhmistä! Tiedän, että vammaispalveluja tarjoavat yritykset
käyttävät uimahallien terapia-altaita hyväkuntoisten asiakkaiden
kuntouttamiseen, rentouttamiseen ja uimataidon lisäämiseen.
Myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsiviä
kuntoutetaan vesiliikunnalla ryhmissä ja potilaat omatoimisesti. Vanhukset
käyttävät vesiliikuntaa pysyäkseen virkeinä ja saadakseen kevyttä liikuntaa.
Jos nämä kuntoutumisryhmät saisivat palvelut omasta kunnasta, ei tarvittaisi
raskaita kuljetusjärjestelyjä ja näin ollen rahaa jäisi kuntoutumispalveluiden
käyttöön.
Työikäiset käyttävät hallia sekalaiseen aikaan. Toiset
vuorotyön ehdoilla aamu- tai ilta-aikaan ja toiset taas iltaisin ja viikonloppuisin.
Lasten uimataidon opettelua voitaisiin laajentaa
talvi-aikana tapahtuvaksi lastenaltaan avulla.
Järjestetyn uimaopetuksen lisäksi myös vanhemmat voisivat
vapaa-ajallaan opettaa lapsiaan uimaan. Nythän pitää odottaa aina seuraavaan
kesään ja ajaa taajamasta kyliin joissa järvet sijaitsevat, jos palvelun haluaa
omasta kunnastaan.
Jos taas ajatellaan luontoa, niin polttoaineista tulevat
saasteet vähentyvät ajetun matkan verran, joka kuluu talvella muille
paikkakunnille matkustettaessa ja kesällä lähimmälle rannalle tehtävän
automatkan verran.
Kustannuksia miettiessä löysin Ylen uutisen
tammikuulta(linkki uutiseen:
http://yle.fi/uutiset/someron_uimahallin_kustannukset_yli_kymmenen_miljoonaa_euroa/3210868),
jossa uutisoitiin Someron uimahallin kulujen nousseen yhteentoista miljoonaan
euroon suunnitellun seitsemän miljoonan sijaan.
Somero on vajaan 10 000 asukkaan kaupunki.
Kaupunginjohtaja kertoi, että yleensä vuoden aikana kokonaisinvestointeja
tehdään noin neljän viiden miljoonan euron edestä, mutta nyt on tehty poikkeus
ja vieläpä yksittäiseen kohteeseen. Somerolle tosiaan tehtiin toinen uimahalli
vanhan sijaan. Meillä ei ole vielä ensimmäistäkään.
En lähde perustelemaan uimahallin rakentamsita sen tähden
"ku muillakin on", mutta onhan se hieman hupaisaa, että alle
kymmenentuhannen asukkaan kaupungilla on uimahalli, mutta
kahdenkymmenentuhannen asukkaan kunnalla ei ole. Onko kyse siitä, että Mäntsälä
ei ole kaupunki?
Mäntsälän kunnan vuoden 2010 tilinpäätöksessä kerrotaan,
että tulo- ja lähtömuutto on säilynyt korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1185
henkilöä ja kunnasta pois 1069 henkilöä. Erotus on, että kuntaan jäi 116
henkilöä. Väestön kasvua toki kasvattaa syntyvyyskin, mutta ihan pienet vauvat
eivät varmastikaan heti ole potentiaalisia uimahallin käyttäjiä.
Ei ole varmastikaan näiden lukujen varjossa vaikea
ymmärtää, että merkittävän palvelun tuominen kuntalaisten käyttöön vähentäisi
poismuuttoa?
Tilinpäätöksestä 2010 kopioitua: "Investoinneista
pystyttiin rahoittamaan kunnan omalla
tulorahoitukselle 92,8 prosenttia, kun vastaava tunnusluku
vuonna 2009 46,7 %, vuonna 2008 oli 56,9 %, 2007 oli 48,2 %, vuonna 2006 9,2 %
ja vuonna 2005 12,5 %."
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mielestäni 92,8
prosenttia omarahoitteisia investointeja on melkoisen hyvä lukema. 2010
taseesta myös ilmenee, ettei Mäntsälä ole kovinkaan velkainen kunta jonka
omavaraisuusaste on 54%. Kuntien talouksiin en ole perehtynyt juurikaan, mutta
yritysmaailmassa yli 50%:in omavaraisuusaste on erinomainen! Mistä siis
kiikastaa?
Hei, joo, tuo "s-ketjun kylpylä" oli minun
kommentistani. Siis nimenomaan tietenkin niin, että mieluiten tavallinen
kunnallinen uimahalli, johon pääsee kohtuullisella kertahinnalla, mutta jos
kunta nyt kertakaikkiaan ei tähän tahdo panostaa (toivoisinpa muuten, että
uimahallia vastustavat päättäjät, joita tällä hetkellä siis kunnanvaltuustossa
istuu enemmistö, avaisivat suunsa ja kertoisivat miksi hallia ei saada!),
löytyisi edes yksityinen taho palvelun (osa-)tuottajaksi. Mieluummin maksaisin
uimakerrasta vaikka 20 eur kävely-/pyöräilymatkan päässä kuin lähtisin aina
toisiin kuntiin tällaista perusasiaa hakemaan. Kulkemisten kanssa kun hintaa
kertyy helposti saman verran.
Kyllä on tervetullutta tähän kylään uimahalli.Olisi pitänyt
tulla jo kauan sitten....
Lauantain 12.5. Helsingin sanomien artikkelin yhteydessä
on haastateltu muutamia mäntsäläläisiä uimahallin puutteesta. Onko totta
haastatteluissa esiintyvä maininta, että kunnantalolla on uimaallas..? Kenties
kyseessä ovat kunnan edustustilat, mutta miten tässä valossa näyttäytyy se
tosiasia, että kunta useana vuonna epäsi koululaisilta uimaopetuksen kokonaan
ja nytkin armeliaasti järjestää sitä vain joka toiselle vuosiluokalle!
Mäntsälän jäähalli on toteutettu osake yhtiönä, siksi se
on ollut mahdollinen Mäntsälässä.
Uimahallin rakennuskunstannukset tänä vuonna ovat n.6,2
miljoonaa euroa jonka päälle tulee vielä n.0,5milj.€ kunnallistekniikka yms
kuluja.
Jos jokainen kuntalainen 15v-100v laittaisi kortensa
kekoon , lunastaisi osansa uimahallista n 450€:lla oman osuuden, hallin
pystytys ei varmasti enää olisi ongelma. Tällöin kunta varmasti pystyisi
hoitamaan käyttökulut. Kaikki saisivat nauttia uimahallin ilosta ja kuntakin
saisi säästöä terveydenhoitokuluissa ,sekä säästöä myös matkakuluissa muille
paikkakunnille järjestettävissä terveysmatkoissa.
Vanhin "vedätyskikka" on saattaa liikkeelle
projekti osakeyhtiönä, hankkia sille kunnan takaus ja lopulta projekti
"kaatuu" kuitenkin kunnan syliin - että sillä lailla! Mitkä sitten
ovat uimahallin rakennuskustannukset lienevät tällä hetkellä
"mutu-arvioita". Ei ole voimassa olevaa suunnitelmaa - suuruusluokka
lienee 7...9 milj.€. Jokainen Mäntsäläläinen maksaa uudenmaan läänin kalleinta
kunnallis- ja kirkollisveroa. jolla kaiketi lunastaa osuutensa kyseiseen
halliin. Koko asiassa on kysymys pohjimmiltaan tahtotilasta, halutaanko kuntaan
palvelu, joka on kaikkien kuntalaisten käytössä vaiko ei ?! (loput asiat
ratkeavat kyllä)
Ei ainoastaan vanhusten kuntouttamiseen
Minulla suurin tarve lähistöllä sijaitsevalle uimahallille
olisi ollut kahdeksasluokkalaisena sairastuttuani lonkkasairauteen. Jouduin
liikkumaan kyynärsauvoilla yhtäjaksoisesti yli vuoden, jotta vaiva ei pahenisi
eli olin liikuntakiellossa. Fysioterapeuttini suositteli uimista tai
vesijuoksua, jotta voisin harrastaa edes jotain liikuntaa, mutta kustannukset
uimamatkoista julkisilla naapurikuntiin olisivat olleet liian suuret, kun
jouduin jo matkustamaan erikoissairaanhoitoon Hyvinkäälle kahdella eri
junalla sekä takseilla asemilta eteenpäin. Sain onneksi
sairaalasta lainaan kuntopyörän, jonka avulla pystyin ylläpitämään jalkani
liikkuvuutta ja lihasten toimintaa. Sairauden jälkivaivat tuntuvat edelleen,
mutta onneksi nyt ajokortillisena voin matkustaa halvemmalla muualle uimaan.
4.4 Koonti yleisökysymysten toiveista ja kommenteista hallin toteutuksen suhteen
Yleisökysymys Facebook
-sivuilla:
Mitä
toimintoja/ muita oheispalveluita / liiketiloja haluaisit uimahallissa olevan?
Saatuja vastauksia:
Hei!
Minusta
uimahallissa riittää esim. 6 radan, 25 m uima-allas kuntouimareita ja
vesijuoksijoita varten. Lapsille ja nuorille oma allas, joka soveltuu sekä
uimaopetukseen ja vesileikkeihin. Ehkä pikkulapsille oma allas erikseen. Hienoa
olisi, jos varat riittäisivät vielä terapia-altaaseen kuntoutusta, vesijumppia
ja vauvauintia varten. Uimahallissa on tärkeintä uiminen. Vesiliukumäet ja
hyppylaudat ovat ekstraa, joista lapset ja nuoret tykkäävät, mutta tarvitaanko
niitä oikeasti jokaisessa kunnallisessa uimahallissa. Niitä varten tarvitaan
kalliita lisäneliöitä ja isommat uima-altaat. Liian pientä uimahallia ei
kuitenkaan kannata rakentaa, sillä jos samaan altaaseen pitää sopia sekä
kuntouimarit, vesijuoksijat ja -jumppaajat, niin siitä tulee harmia.
Teette
hienoa työtä tässä uimahalliasiassa!
T:
Uintia harrastava, kolmen vesipedon äiti
Heippa!
Olisi
aivan mahtavaa saada uimahalli Mäntsälään.
Uimahallissa voisi järjestää vauva- ja perheuintia, sekä tietenkin
vanhuksille myös omia ryhmäliikunta tunteja. Palvelut: kuntosali, kahvila,
keilahalli, kirjasto, hieroja...= monitoimikeskus Lapsuuteni leppävaaran
uimahallin vieressä asuneena kaipaan hallia meillekin
Hei,
vastauksena
kysymykseenne toivoisin uimahalliin
-
50- tai vähintään
25-metristä allasta, jossa olisi riittävästi ratoja kuntouimareiden käyttöön.-
lapsille hyppypaikkaa, pienemmille lastenallasta - lastenaltaita saisi olla
kaksi, toinen aivan pienille lapsille ja toinen kauttaaltaan n 90 cm syvä jossa
juuri uimaan oppineet voisivat harjoitella ennen aikuisten altaaseen
siirtymistä.
-
kaikkien käyttäjien
saataville kellukkeita, sukellusharjoituksiin renkaita tms. sekä vaikkapa
juoksuvöitä.
- palveluina (ei välttämättä ilmaisina) vesijumppaa ja
uimakouluja
-
viihtyisä kahvila
-
ehkä vielä jokunen
kuntosalilaitekin samaan yhteyteen
-
ulkoallas
kesäkäyttöön
Mutta
pelkästään jo yksi allaskin riittäisi mainiosti, kunhan vain halli saataisiin!
Kiitos työstänne asian puolesta
Oheispalveluita
-
Uimakursseja
(teknistä opetusta, vesijumppaa, erilaisia vesiurheiluelämyksiä valvovan silmän
alla) - kiropraktikko
-
fysioterapia (altaan
hyödyntäminen terapiassa)
-
hieronta
-
hemmottelua,
kauneudenhoitopalvelut ja – tuotteet
-
parturi-kampaamo
-
kosmetologi
-
luonnonterapia
-
ekokauppa
(ekologisia tuotteita ja ruokaa, esim. irtotavaramyyntinä, itse saisi valita
paljonko ottaa ja maksu painon mukaan)
-
uimavälinemyymälä
-
kahvio, josta
lähellä tuotettuja terveellisiä välipaloja - koirien vesiterapia/kuntoutus
Siinä nopean mietinnän tulos.
Nimim.
Vesipeto
Olisi
hienoa uimahallin mukana saada Mäntsälään vauvauinti! Mäntsäläiset ei taida
pystyä sitä harrastamaan, koska se on niin suosittua, ryhmät täynnä esim.
Järvenpää ottaa ensisijaisesti Järvenpääläisiä! (asuimme ennen J:päässä ja
kävimme vauvauinnissa)
Hei,
kahvio
tietenkin on ihan must, mutta siellä voisi olla tarjolla jotain
terveellisempääkin kuin limu ja pulla ja karkki . Siellä voisi olla luomu- ja
lähiruokaa. Sitten olisi kiva, jos olisi joku uima- ja vesijuoksutarvikeliike,
josta sais hyviä korkeatasoisia tuotteita.
Olisi
kiva olla kahvilla ja lounaspaikka ...Hieronta ja kampaamo
Hei
Jos
meille Mäntsälään viimein se uimahalli saataisiin voisin kuvitella itseni
käyttämässä ainakin seuraavia oheispalveluja:
-
kahvio
-
hieroja/fysikaalinen
hoitola
-
kuntosali -
urheiluliike
5. Tutustumiskäynnit uimahalleihin / esimerkkihalleja
5.1 Orimattila
Työryhmästä Heli Hallikainen ja
Irina Murtomäki tutustuivat Orimattilan uimahalliin 21.5.2012, esittelijänä toimi
hallipäällikkö Antti Nousiainen. Halli on vanha perushalli. Hallimestarin
mielestä pitäisi laajentaa ja modernisoida vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Orimattilan hallissa on vain suora 25 metrin allas ja tavallinen lastenallas.
Hallista puuttuu mm. terapia-allas, pienten kahluuallas ym. Kahvioyrittäjä
hoitaa lipunmyynnin ja perheyritys järjestää myös uimakouluja ja vauvauintia.
Ryhmät ovat täynnä ja tulijoita olisi enemmän kuin kapasiteetti antaa myöden.
Viimeksi uimakoulua ei edes mainostettu ja ryhmä täyttyi viikossa. Uimareita
uimakouluissa ja vauvauinnissa käy Orimattilassa myös Mäntsälästä. Hallissa
pieni takkakabinetti yksityissaunan yhteydessä jota käyttävät mm.
urheiluseurojen joukkueet tilaisuuksissaan.
Kokonaisuudessaan hallin
kävijämäärä on ongelmallisen pieni koska hallia ei koeta viihtyisäksi eikä
siellä ole käyttäjien toivomia palveluja kuten vesihierontaa tai liukumäkeä
lapsille. Kehitettävää on myös se, ettei hallilla ole omaa kustannuspaikkaa
kunnan kirjanpidossa, joten tuotot ja kulut ovat liikuntatoimen alla, eikä
tarkkaa taloustilannetta pysty erittelemään.
Lisäksi huomioitavaa on, että
Nousiainen kertoi aiemmista kokemuksistaan uimahalleista muissa kunnissa. Hän
mainitsi kahdesta esimerkkikunnasta, joissa molemmissa oli sellainen tilanne,
että uimahallin kahvio ja lipunmyynti oli kilpailutettu ulkopuoliselle
yrittäjälle. Toisessa esimerkkitapauksessa uimahallin toteutus ei ollut
yksinään riittävän vetovoimainen. Kävijämäärien vähyyden vuoksi kunta joutui
subventoimaan kahvioyrittäjää n. 2000-3000€/kk, jotta yritys olisi kannattanut.
Toisessa esimerkkikunnassa oli samalla tavalla kilpailutettu kahvio/lipunmyynti
ulkopuoliselle yrittäjälle. Siellä kuitenkin uimahallin yhteydessä sijaitsi
monipuolinen vetovoimainen palloiluhalli. Tässä kunnassa kahvioyrittäjä pärjäsi
itsellään ja maksoi kunnalle vuokraa 1800€/kk liiketilasta, eikä lipunmyynti
maksanut kunnalle erikseen.
5.2 Tuusula
Työryhmästä Heli Hallikainen ja Irina Murtomäki
tutustuivat Tuusulan uimahalliin 5.6.2012. Esittelijänä toimi Vesa Reinikkala
Tuusulan uimaseurasta.
Halli on hyvän kokoinen ja
monipuolinen palveluiltaan. Normaalin 25 metrin altaan lisäksi löytyy
lastenallas, kahluuallas, liukumäki, kylmäallas ja terapia-allas hierovine
suihkuineen. Isossa altaassa on erillinen laajennusosa hyppytarkoitukseen.
Tavallisten saunojen ohella hallissa on myös höyrysaunat.
Kuntosalia ja kahviota hoitaa itsenäinen yrittäjä.
Työryhmä tutustui myös teknisiin tiloihin mm. ilmastointilaitteisiin ja
vedenpuhdistuslaitteisiin sekä huolto- ja varastotiloihin. Erityisenä plussana
hallissa on alakerran iso kolmeen osaan jaettava tila, joka on hiljattain
saneerattu monipuoliseksi liikuntatilaksi. Lattiamateriaali oli uusittu,
lisätty mm. kiipeilyseinä ja ampujille kevyet maalitauluseinäkkeet. Vesa
Reinikkalan mukaan tila on koko päivän kovassa käytössä erilaisten
urheiluseurajoukkueiden, jumppaajien ym. toimesta. Alakertaan oli saneerattu
lisäksi erilliset suihku- ja pukutilat jolloin jumppasalin käyttäjät eivät
kuormita yläkerran uimareiden pukutiloja.
Vesan mukaan varastotiloista oli kuitenkin hallilla
puutosta, joten uimahallin suunnittelussa pitää huomioida varastotilojen
riittävyys - erityisesti yläkerran kahvioyrittäjän käytössä ei ole riittäviä
tiloja tavara- ja tarvikevirtojen käsittelyyn sekä säilytykseen. Myös
huoltotunnelin puolella rataköysien säilytys oli ongelmallinen kunnollisten
säilytyskorien puutteessa. Alakerrassa on myös pieni väestösuojaan hyödynnetty
kokoustila jonka ilmastointi tosin on hieman puutteellinen joten suurella
vierasmäärällä ei niin miellyttävä oleskella.
Hallin huollettavuudesta mainittakoon erityisesti
teräksiset (ns. rosteri) altaat, joihin pääsee alakerrasta ulkopuolelta
huoltamaan kätevästi jos vuotokohtia tulevaisuudessa ilmenee. Mahdollinen
kosteusvuoto on helppo havaita ja korjata. Reinikkalan mukaan hallissa on hyvä
kameravalvonta, mutta kameroita olisi hyvä lisätä myös altaiden vedenpinnan
alapuolista aluetta kuvaamaan valvonnan tehostamiseksi (lasin läpi
huoltotunnelin puolelta). Hallissa on vedenpuhdistuksessa käytössä kloorin
ohella myös otsonointi, mutta ei UV puhdistusta.
Tuusulan hallin katto on korkealla ja etelään päin on
korkea suuri lasiseinä. Hallin korkeudesta seuraa se että tarvitaan suuremmat
ilmastointikoneet koska ilmamäärän kuutiotilavuus on suurempi. Suuremmat
laitteet ovat kalliimmat hankkia ja käyttää. Myös suuri ikkunapinta-ala on
huono käytön kannalta - lämpöhäviö on suurempi ja yläosan lasitus kallis ja
hankala pesettää. Vaikka avara tila on visualisesti kaunis ja valoisa ei
työryhmän mielestä sillä ole kuitenkaan vastaavaa lisäarvoa, jotta kustannuksia
kannattaisi siihen satsata (vrt. Järvenpään halli, jossa matala katto, silti
kaunis ja viihtyisä halli).
5.3 Järvenpää
Järvenpään uimahallilla työryhmästä kävivät 5.6.2012 Heli
Hallikainen ja Irina Murtomäki tutustumassa omatoimimatkalla uimasiltaan
lapsien kera. Järvenpään uimahallia työryhmä piti kompaktin kokoisena - eli
kooltaan olisi sopiva myös Mäntsälään. Järvenpäässä on 25m allas, lasten allas
n. 30cm -1m sekä toinen lastenallas n. 30cm - 1,4m, vesiliukumäki, kahluuallas,
kylmäallas ja jaettava opetus/terapia-allas.
Hallissa on paljon hyviä suunnittelullisia seikkoja, kuten
lasten WC:n välitön sijainti lastenaltaiden vieressä. Lisäksi hyvää on
terapia/opetusaltaan kahtia jaettavuus, joka mahdollistaa hierovien suihkujen
käytön vaikka samanaikaisesti toisella puolella olisi vesijumppa tai uimakoulu
menossa (Tuusulan terapia-allas ei ole yhtä kätevästi jaettavissa ja siellä
koko allas on varattu ryhmätuntien ajan, jolloin muut käyttäjät eivät
hierontoihin pääse). Työryhmältä sai kiitosta
myös Järvenpään sinisävyinen sisustus sinisin ikkunalasiosin - visualinen ilme
on viihtyisä, kodikas ja rauhallinen. Järvenpäässä lasiseinä ei ole niin korkea
kuin Tuusulassa eikä katto niin korkealla. Terapia-altaan vierellä lasitus
ylettyy vain seinän puoleen väliin, mikä pienentää lämpöhäviötä.
Hallin ilman kuutiotilavuus on siis pienempi, lasiseinä
helpompi pestä ja lämpöhäviö Tuusulaa pienenmpi - silti sisustus on viihtyisä
ja kaunis - eli katon mataluus ei vähennä sisustuksen ilmeen onnistuneisuutta.
Järvenpään hallin etu on lisäksi se että välinevarastot sijaitsevat kätevästi
heti sekä terapia-altaan että ison altaan päädyissä. Eri vesiurheilulajeissa,
jumpissa ja kilpauinnissa tarvitaan monenlaista välineistöä - välineitä ei
tarvitse hakea kaukaa ja ne on helppo siivota takaisin paikoilleen.
Järvenpäässä pienten lasten kahluualtaan muoto ja malli on
parempi kuin Tuusulassa. Järvenpään kahluuallas on turvallisen pyöreähkö,
jolloin pienten liukumäki mahtuu turvallisemmin (Tuusulassa kapea suorakaiteen
muotoinen kahluuallas). Tuusulassa kahluualtaan aita on metallinen kaide, josta
pääsee kömpimään läpi ja siellä lastenaltaan syvä pää sijaitsee heti
kahluualtaan välittömässä viereisyydessä. Järvenpäässä kahluualtaan toisella
laidalla on korotettu muurattu reuna ja altaasta on Tuusulan hallia pidempi
matka lastenaltaaseen, jonka kahluualtaan puoleisen pään syvyys on vain n.
30cm.
Järvenpään hallin viihtyisyyttä
ja vetovoimaa lisää myös lasten vesiliukumäki. Ilman liukumäkeä ei puitteet
perheuinneille ole riittävät. Perheissä lapset usein ratkaisevat sen, mihin
halliin ajetaan eikä ilman liukumäkeä oleva halli vastaa nykypäivän toiveita
(aiemmin Kangasalan hallin toimitusjohtajan Paula Liinamaan haastattelussa kävi
ilmi että siellä naapuripaikkakunnilta, missä on uimahalli mutta ei liukumäkeä
perheet ajavat Kangasalalle uimaan lasten toiveesta liukumäen vuoksi).
Järvenpään vesiliukumäki on toteutettu niin, että suuri osa liu-usta tapahtuu
seinärakenteen ulkopuolella, jolloin mäki ei vie niin paljon tilaa hallin
sisältä (liuku lähtee sisältä, kiertää ulkokautta putkessa ja palaa takaisin
sisään - ei siis avonainen ratkaisu).
Kaiken kaikkiaan Järvenpään
hallia työryhmä piti kooltaan ja malliltaan myös Mäntsälään sopivaksi
toteutukseksi.
5.4 Esimerkki Kangasala – suositeltu, hyvin onnistunut toteutus
Paula Liinamaalta saa
lisätietoja, ohessa linkki:
http://www.kangasalanuimahalli.fi/
KUOHU - Kangasalan uimahalli Oy,
Kirkkojärventie 4, 36200 Kangasala
Toimitusjohtaja: Paula Liinamaa
0400 - 515 611, paula.liinamaa@kangasalanuimahalli.fi
Seuraavat tiedot Paula Liinamaan haastattelusta
(puhelinhaastattelu Liinamaa/Hallikainen):
• Oy
jonka kunta omistaa 100%, tätä mallia toimitusjohtaja Paula Liinamaa pitää
hyvänä koska kustannukset selvillä viimeiseen penniin.
• Tj
ainoa palkattu työntekijä, kaikki muu ostopalveluina, jolloin sijaistukset,
koulutus, ammattitaito ym. ei ole ongelma oy:lle
• Todella
vilkasta uimaopetus ja kuntoutus. Hallissa käy säännöllisesti kuntoutusryhmiä,
uimakouluryhmiä, vesijumppareita, vauvauimareita ym.
• Uimaopetuksessa
toteutetaan Kangasalalla varhennetun opetuksen mallia. Uimaopetusta
järjestetään alkaen jo päiväkotilapsista. Alle esikouluikäiset ja
esikoululaiset käyvät uimassa päiväkodin kanssa. Koululaisista 1-3lk annetaan
uinninopetusta tehostetusti. 4lk:lla testataan taito ja tarvitsijoille on
tukiopetus neljännen luokan keväällä. Lisäksi 5-6 luokkalaiset käyvät koulun
kanssa itsenäisemmin uimassa.
• Arkkitehti
Marjatta Hara-pietilä on itse entinen uimari ja myös Tuusulan uimahallin
suunnitelija
• Rak
kustannukset oli 13,4 milj eli iso hanke. Kokoustila on liian suuri ja
vajaakäytöllä, jotakin oleellista kuten ilmastointi kuntosaliin ja
kokoustiloihin on rakennettu jälkeenpäin eli niissä turha säästö
rakennusvaiheessa. N. 50 000 mennyt jälkikäteen ilmastointikoneisiin yhteensä.
• Kunta
maksaa Oy:lle miljoonan vuodessa. Menot on noin 100 000 / kk sisältäen aivan
kaiken myös palkat ja markkinoinnin ym. Korkoihin ja lainanlyhennyksiin menee
900 000 vuodessa.
100 000 tuosta miljoonasta on
vastikkeellista avustusta eli sitä vastaan kunta saa uimaopetusta.
• Kun
kulupuoli on 100 000/kk niin hyvänä kuukautena tulot on sen saman tai vähän
ylikin - sitten on huonompia kuukausia jolloin kulut ei tule katettua suoraan
tulorahoituksella (em.
kunnan osuus kattaa näitä
hiljaisempia kuukausia)
• Rakennusvaiheessa
oli kuntayhdistyminen kun Sahalahti yhdistyi Kangasalaan, valtion
yidistymisavustuksesta suuri osa käytettiin uimahallikiinteistön rakentamiseen
• Sijaintiin
oli ehdolla keskusta ja syrjäisempi vaihtoehto- keskusta voitti ja on hyvä
ratkaisu
• Avoterassi
ongelmallinen hygienian kannalta, siihen pitäisi saada kate
• Parannettavaa
suunnittelussa olisi ollut Liinamaan mukaan se että pintamateriaaleihin olisi
pitänyt kiinnittää enemmän huomiota rakennusvaiheessa, mikä olisi parantanut
hygieniaa ja kuntosalissa pitäisi olla ikkuna ulos tai altaalle
• Uusiutuviin
energiamuotoihin saa helpommin opetusministeriön avustusta
(aurinko+maalämpö+lämmön
talteenotto), uusiutuvat energiamuodot tulee ottaa huomioon
suunnittelussa. Erityisesti kannnattaa huomioida suihkuveden lämmöntalteenotto (sitä ei ole
tehty Kangasalaan)
• Kangasalan
hallissa käytetään todella vähän klooria vedessä joten astmaatikotkin voi uida
eikä kloori haise tämän mahdollistaa huippu vedenpuhdistustekniikka jossa osana
myös UV -valo puhdistus
• Ovat
tilastoineet eläkeläisten määriä ja säästöjä terveysmenoissa, kun potilaat ovat
pidempään liikuntakykyisiä ja pärjäävät kotona laitoshoidon sijaan. Kasvavien
eläkeläisten määrä kannattaa muistaa myös Mäntsälässä uimahallihanketta
pohdittaessa. Vesiliikunta tukee ikäihmisten kuntoa ja omatoimisuutta sekä
auttaa vähentämään kalliin laitoshoidon tarvetta.
• Kangasalan
terveyskeskus ostaa vakiovuoroja säännöllisesti hallista. Terveyskeskus maksaa
allasvuokran + vetäjän palkan, kuntoutettava maksaa 1,70€ käyntimaksun joka on
kuntoutettavalle huokea. Ryhmiä on kootusti esim. selkäryhmä, jalkaleikatut,
ym. Oma ryhmä on mielenterveyskuntoutujille - tämä tuo paljon säästöjä koska
mielenterveyspotilaiden hoito on suuri
kuluerä. Kuntoutustarpeet arvioidaan ja ryhmät muodostetaan terveyskeskuksen
ammattilaisten toimesta.
• Tj
siis ainoa oy:n palkkalistoilla, muut
osatoiminnot ostetaan kaikki seuraavasti: siivous L&T, kiinteistönhuolto
ISS, uinninvalvonta Suomen Uimahalli- ja liikuntapalvelut Oy, lipunmyynti +
kahvio yrittäjä, jolle Oy maksaa 3000€/kk mutta silti halvempi kuin lipunmyyjien
palkkaus
• Lisäksi
vuokratuloja mm. jalkahoitola, kuntosaliyrittäjä ym. kts. nettisivut
• Hallissa
toimii lounasravintola, jossa 100
lounasvierasta päivässä
• Ulkoistetut
palvelut siksi että vastuu toiminnasta, sen kehittämisestä, sijaistuksista,
koulutuksesta ja ammattitaidosta on yrittäjällä, jolla on osaaminen asiaan -
erityisen tärkeä siivouksessa koska hygienia testattaan jatkuvasti
•
Hallin sisällöstä Liinamaa sanoi että ilman
seuraavia ei kannata rakentaa koska ei ole tarpeeksi vetovoimainen:
terapia-allas, hieromalaitteet (mm. niska), liukumäki, jaettava opetusallas
• sanoi
että uimakouluryhmiä on niin paljon että ei kunnolla riitä yksi allas, jos ei
voi jakaa eli pitää saada kaksi ryhmää kerralla
• Uimakoulut
ihan täynnä kouluopetusryhmien lisäksi. Uimakouluja pitää ostopalvelun uimavalvojat ja tulot on hallille. Myös
vauvauinti tuo tuloja halliosakeyhtiölle, siitä veloitetaan korkeampi hinta,
koska veden lämpötilaa pitää nostaa
• Liinamaa
sanoi, että nimenomaan liukumäki vetää läpi kuntarajojen - meille Mäntsälälässä
se tarkoittaisi Orimattilalaisia, koska siellä ei ole liukumäkeä eikä
terapia-allasta. Perheet ei tule ilman liukumäkeä - lapset päättää hallin,
mihin mennään ja he tahtovat sinne missä on mäki
•
Paula Liinamaa sanoi että hyvät nettisivut on
avainasemassa - ilman niitä ei kannata edes avata hallia! Markkinoinnissa koki
haasteena kokoustilojen käyttöasteen nostamisen. Uinti- ja vesiliikuntaryhmät
sekä uimakouluryhmät kyllä täyttyvät
laidasta laitaan
5.5 Esimerkki Lappeenrannan Sammonlahti
Raportti hankkeen toteutuksesta:
Sammonlahden Uimahalli Ohjaustoimikunnan raportti:, linkki:
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/20071150-4-6244.PDF
Poiminta raportista s. 4
Hankkeen toteuttamisen
tarpeellisuus
Sammonlahteen valmistuva
uimahalli on hyvin tarpeellinen kunto- ja terveysliikuntaa sekä
asumisviihtyvyyttä edistävä hanke sekä alueen asukkaille, että kouluille,
päiväkodeille ja Yliopistolle. Sammontorin kaupunginosakeskustan yhteyteen
rakentuva uimahalli liittyy kiinteästi Sammontorin liikekeskusrakennukseen
luoden lisäarvoa koko keskukseen. Uimahallista
pyritään toteuttamaan mahdollisimman monipuolinen monia
erilaisia uimahallikäyttäjiä palveleva uintikeskus, jossa on samaan aikaan
mahdollista kuntouinnin ja kilpauinnin harjoittelun lisäksi järjestää
vesijumppa-, uimakoulu- ja terveysliikuntaryhmien toimintaa sekä perheuintia ja
kuntosalitoimintaa erityisryhmät huomioon ottaen.
Poiminta raportista s. 8
Kustannusarvio
Alustava hankkeen kustannusarvio on 6,9 miljoonaa
euroa (alv 0), jossa on huomioitu kustannusten nousua n. 10 %:lla kevääseen
2009 mennessä.
Arvio on laskettu
Haahtela-Kehitys Oy:n laskentaohjelmalla.
Myöhemmin tehtävä tarkempi tilaohjelma ja siihen
valittavat tekniset järjestelmät sekä tavoiteltava laatutaso ja rakennuspaikan
pohjaolosuhteet vaikuttavat suunnitelmiin ja rakennuskustannuksiin.
Kaavaesitykseen merkittyjen pysäköintialueiden rakentamista ei ole luettu
kuuluvaksi uimahallihankkeeseen. Lappeenrannan uimahallin käyttömenot vuonna
2006 olivat 700.000 euroa ja tulot 290.000 euroa. Nettomenot olivat noin
410.000 euroa. Lauritsalan uimahallin käyttömenot 562.000 euroa ja tulot 150
000 euroa. Nettomenot vuonna 2006 olivat noin 412.000 euroa. Suunnitellun uuden
uimahallin nettomenot vuodessa tulevat seuraamaan Lappeenrannan ja Lauritsalan
uimahallin kustannuskehitystä.
s.7
Alustava ohjeellinen tilaohjelma
Uimahallin mitoituksen ja ominaisuuksien
tärkeimpänä lähtökohtana ovat seuraavat seikat:
• 25
m:n allas, jossa on 6 kpl 2,5 m leveitä ratoja, jolloin uinti kahteen suuntaan
on mahdollista. Samassa yhteydessä pieni levennys ja syvennys hyppyaltaalle
(noin 425 m2): kunto- ja terveysliikuntamahdollisuuksien parantaminen
länsialueella, kuntouinti ja kilpauinnin harjoittelu, vesijuoksu, lasten ja
nuorten hyppimismahdollisuus (korkein hyppytaso 3 m)
• monitoimiallas
(noin 80 m2): uimaopetus, vesijumppa ja vesikuntoliikuntatoiminnan kehittäminen
• lasten
allas (noin 70 m2)
• kylmävesiallas
(noin 3-5 m2)
• kuntosali
(100 m2)
• puku-,
peseytymis- ja saunatilat
• kahviotila
(80 m2)
• toimisto-
ja neuvottelutila
Kaikissa tiloissa huomioidaan liikuntaesteettömyys.
Pukeutumistiloihin varataan erilliset pukuhuoneet liikuntaesteisille ja heidän
avustajilleen. Kaiken kaikkiaan hallissa mahdollistetaan saatujen lausuntojen
mukaan
painotetut monipuoliset ja helpot liikuntapalvelut,
eikä sitä suunnata kylpyläpalvelutarjontaan, joten tilaohjelmaan ei sisällytetä
vesiliukumäkeä, höyrysaunoja eikä mm. porealtaita.
Yksityiskohtaisempi luonnos
tilaohjelmasta liitteenä, liite nro 13.
5.6 Uimahallibarometri 2008
Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliitto ja Suomen Kuntoliikuntaliitto toteuttivat
opetusministeriön tukemana ensimmäisen uimahallibarometrin. Selvityksen
keskeisenä ajatuksena on saada uutta tietoa uimahallien toiminnasta
palveluntuotannon ja -tarjonnan näkökulmasta. Raportissa esitetään keskeiset
tulokset tutkimuksesta, jossa on selvitetty uimahallien toiminnasta vastaavien
johtajien arvioita ja käsityksiä oman uimahallin palveluista ja kehittämistarpeista.
Barometrissä selvitettiin mm.
seuraavia seikkoja:
• Näkemykset
uima-altaiden käyttöasteesta
• Näkemykset
eri käyttäjäryhmien osuuksista uimahallin tilakapasiteetista
• Vapaiden
uimamahdollisuuksien tarjonta ja kysyntä
• Ohjatun
toiminnan tarjonta ja kysyntä
• Ketkä
tarjoavat palveluita?
• Mikä
on eri tahojen tarjoamien palveluiden laatutaso uimahallissa?
• Uimahallissa
työskentelevien henkilöiden osaamisen taso ja turvallisuusjärjestelyt
uimahallissa
• Mitä
erilaisia hyvinvointipalveluja tulisi olla tarjolla uimahallissa tai sen
välittömässä läheisyydessä?
• Auttaako
ulkoistaminen?
Linkki Uimahallibarometriin: http://kunto-fibin.directo.fi/@Bin/66ecade697cca4e2228ab5e98e14c430/1339808337/application/pdf/124541/Uim
ahallibarometri2008_raportti.pdf
6. Lausunnot
Työryhmä pyysi sähköpostitse ja
soittamalla useilta tahoilta lausuntoja uimahallin puolesta. Lausunnot löytyvät
liitteistä. Lausuntoja saatiin mm. seuraavilta tahoilta: Hepolan koulun
vanhempainyhdistys, Ohkolan koulun vanhempain toimikunta, Mustijoen perusturvan
vammaisneuvosto, Tuusulan uimaseura, Etevan fysioterapeutti Päivi Veikkola,
Ikäihmisten neuvosto ja Suomen vammaisurhelu ja – liikunta VAU ry.
Lausuntopyyntöjen taustalla oli
mahdollisimman laaja-alaisen käsityksen luominen hyödyistä, joita uimahalli
kuntalaisille voisi tuoda. Taustana oli myös ajatus siitä, että kaikki tulevan
hallin mahdolliset eri käyttäjäryhmät saisivat sanoa mielipiteensä ja toiveensa
hankkeen sekä tulevan hallin suhteen. Perusopetuksen liikuntaosuuden
opetussuunnitelma kertoo myös perusopetuksen tavoitteista, joiden
toteutumisesta uimisen osalta työryhmä 5000:n kuntalaisen kera ilmaisee tässä
huolensa.
7. Mäntsälän demografiset tiedot
7.1 Väestö ja väestönmuutos
“Uudenmaan väestö kasvoi 16 377
asukkaalla eli 1,1 prosenttia vuonna 2011. Alueen väkiluku oli 1
548 686 henkeä 31.12.2011. Koko
Suomen väestö kasvoi 25 295 hengellä eli 0,5 prosenttia. Maan
väestönkasvusta 65 prosenttia
tapahtui Uudellamaalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2011
väestötilastoon.
Määrällisesti eniten väestö kasvoi Helsingissä, jossa
asukasluku lisääntyi 6 723 hengellä eli 1,1 prosenttia vuonna 2011.
Suhteellisesti eniten väestö kasvoi Espoossa, jossa asukkaiden määrä lisääntyi
1,8 prosenttia. Väestö väheni Lapinjärvellä, Hangossa, Raaseporissa,
Pukkilassa, Karjalohjalla, Loviisassa ja Karkkilassa.” (http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/)
viitattu 28.5.2012
7.2 Väestöpyramidi
“Päivitetty 4.4.2012
Väestöpyramidi kuvaa havainnollisesti asukkaiden ikä- ja
sukupuolijakaumaa. Ikäpyramidin kukin pylväs osoittaa ikäryhmän (5 vuotta) ja
sukupuolen osuuden koko väestöstä. Pylväät on jaettu siten, että nollasta
oikealle esitetään naiset ja nollasta vasemmalle miehet.
Uudenmaan väestörakenne poikkeaa monessa
suhteessa koko maan väestörakenteesta.
Uudellamaalla työikäisten
ikäluokkien osuudet ovat kokonaisuudessaan suuremmat kuin koko maassa.
Suurimpia ikäluokkia ovat 25–34 ja 40–49 -vuotiaiden ikäryhmät. Nuorimpien,
0–4-vuotiaiden lasten osuus on suurempi kuin koko maassa. Vastaavasti 50
ikävuodesta alkaen ikäluokkien suhteelliset osuudet ovat pienemmät
Uudellamaalla kuin koko maassa.
Koko Suomen
ikäpyramidista näkyy selvästi 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla syntyneiden
ikäluokkien merkitys maan väestörakenteessa. Ikäryhmä 60–64-vuotiaat muodostaa
suurimman ikäluokan. Eläkeikäisten joukossa näkyy selvästi vahva naisenemmyys
miehiin verrattuna.” (http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/ viitattu 28.5.2012)
7.3 Väestö iän mukaan
“Päivitetty 4.4.2012
Asukkaiden jakautuminen ikäryhmiin poikkeaa selvästi
Uudenmaan kuntien välillä samoin kuin Uudenmaan ja muun Suomen välillä.
Uudenmaan väestö painottuu työikäisiin ja nuoriin aikuisiin enemmän kuin
muualla Suomessa. Vastaavasti eläkeikäisten osuus on pienempi kuin muualla.
Lasten ja nuorten osuudessa ei ole suurta eroa Uudenmaan ja muun maan välillä.
Helsingissä lasten ja kouluikäisen nuorten
osuus on useimpia muita kuntia alhaisempi. Vastaavasti Helsingissä nuorten
aikuisten osuus on erittäin korkea. Useimmissa Helsingin seudun kehyskunnissa
samoin kuin Länsi-Uudenmaan jaItä-Uudenmaan kunnissa jakauma on päinvastainen:
lasten ja nuorten osuudet ovat korkeat ja nuorten aikuisten osuus matala.
Korkeimmat lasten ja nuorten osuudet ovat Pornaisissa, Nurmijärvellä ja
Kirkkonummella. Eläkeikäisten osuus on korkein Lapinjärvellä, Myrskylässä,
Hangossa, Loviisassa ja Karjalohjalla. Suhteellisesti vähiten eläkeikäisiä on
Pornaisissa ja Kirkkonummella.” (http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/
viitattu 28.5.2012)
7.4 Tilastokeskuksen ennuste Mäntsälän väkiluvusta vuonna 2016
|
Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan
alueittain 2009 - 2040
|
|
|
|
2016
|
|
|
Sukupuolet yhteensä
|
|
Mäntsälä
|
|
|
Ikäluokat
yhteensä
|
22 474
|
Taulukko 4 Väestöennuste
(Tilastokeskus 2012)
Eteva kuntayhtymän Tuire
Härkösen mukaan Eteva kuntayhtymän palveluissa on Mäntsälän alueella asiakkaita
seuraavasti: 73 asukasta asumispalveluissa ja 104 asiakasta työ- ja
päivätoimintapalveluissa.
8. Uimataito Mäntsälässä
8.1 Perusopetuksen liikunnan valtakunnallinen opetussuunnitelma
Tiedustelimme Mäntsälän
opetustoimesta, onko tietoa tai tilastoa siitä, kuinka uimataito on saavutettu
esimerkiksi 1-2 ja 3-4 luokilla suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman
sisältöön. Saamamme tietojen mukaan Mäntsälässä ei ole testattu ja tilastoitu
lasten uimataitoa ao vuosiluokilla. Esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa, kuten
Helsinki ja Vantaa löytyy tarkat tilastot lasten uimataidosta.
Työryhmän jäsenellä Irina
Murtomäellä on vuosien kokemus uimaopetuksesta. Hän on toiminut myös
Mäntsälässä järvien uimarantojen uimakoulujen opettajana. Kesällä olosuhteen
uimarannalla saattavat olla lapsille rankkoja, kylmä sää ja kylmä vesi sekä
sade saattavat haitata opetusta. Lisäksi tumma vesi pelottaa lapsia, kun pohjaan
ei näe. Tämä tekee opetuksesta haasteellista, eikä kesäiset rantauimakoulut
pysty korvaamaan talvella koulujen opetustoimen uimaopetusta.
Koska Mäntsälässä on aiemmin
ollut varojen puutteessa poistettuna uimaopetuksen osuus opetussuunnitelmasta
joitakin vuosia, on tällä alueella jo lähtökohtainen uimataitotaso väliin
jääneillä ikäluokilla keskiarvoa heikompi.
Ohessa on Mäntsälän
perusopetuksen opetussuunnitelman mukainen tekstiosuus liikunnan osalta, jonka
mukaista tavoitteiden toteutumista tulisi testata ja tilastoida myös Mäntsälän
kunnassa. Opetuspäällikkö Janne Mäkisen (8.5.2012)
mukaan opetuksen järjestämistä sitovasti ohjaa perusopetuksen
opetussuunnitelmien perusteet, ei oheinen ohje.)
Linkki perusopetuksen
opetussuunnitelmaan:
http://www.mantsala.fi/asukkaille/koulutus-ja-opiskelu/opetussuunnitelma
7.18
LIIKUNTA
Liikunnan
opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja
kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista
osana ryhmäopetusta. Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti
oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin
sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan
opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on
toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta
kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Liikunnan opetuksessa korostetaan
vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös
tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan
opetuksen
yhtenä
tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa
otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä
lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.
VUOSILUOKAT
1 – 4
Vuosiluokkien
1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset
kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa
ilmapiirissä kohti lajitaitoja niin sisä- kuin ulkoliikunnassakin. Liikunnan
opetuksen tulee antaa tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja
oivalluksille.
TAVOITTEET
Oppilas
•
kokee liikunnan ja
oppimisen iloa oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa
virikkeitä harrastaa liikuntaa
•
oppii turvalliset
liikuntatavat ja uimataidon
•
harjaantuu sekä
itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa
ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista
•
oppii hyvää
käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä
•
oppii toimimaan
pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa
•
oppii pukeutumaan
tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan.
KESKEISET
SISÄLLÖT
•
perusliikuntaa,
voimistelua välineillä ja telineillä
•
musiikkiliikuntaa,
leikkiä ja pikkutansseja
•
eri palloilulajeja
sekä niiden viitepelejä ja pienpelejä
•
vesiliikuntaa, kuten
veteen totuttautumista, vesileikkejä ja uintiharjoituksia • luontoliikuntaa
•
talviliikuntaa kuten
luistelua ja hiihtoa.
KUVAUS
OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas
•
hallitsee motoriset
perustaidot ja osaa käyttää niitä monipuolisesti eri liikuntamuodoissa
•
osaa joitakin
perus-, väline ja telinevoimistelun liikkeitä
•
osaa joitakin
pallopelejä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoituksiin
sovellettuna
•
osaa luistelussa
liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
•
osaa hiihdossa
perinteisen hiihdon ja luisteluhiihdon sekä mäenlaskun alkeita
•
osaa liikkua
luonnossa alkeiskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen
•
pystyy uimaan
vähintään 50 metriä
•
osaa ilmaista
itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin mukaan
•
toimii itsenäisesti
ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja
yritteliäästi liikunnan opetukseen.
VUOSILUOKAT
5−9
Vuosiluokkien
5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet,
sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Luokilla 5-6
jalostetaan opittuja liikemalleja kohti lajitaitoja. Opetuksessa painotetaan
liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon
kehittymistä. Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen
harrastuksen löytymistä.
TAVOITTEET
Oppilas
•
kehittää motorisia
perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja
•
oppii ymmärtämään
liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja
kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan
•
kehittää
uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja
•
oppii liikkumaan
turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin
liikuntatilanteisiin
•
kokee liikunnan ja
oppimisen iloa
•
oppii
liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä
kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa.
KESKEISET
SISÄLLÖT
•
perusliikuntaa,
kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja
•
voimistelua ilman
välineitä, välineillä ja telineillä
•
musiikki- ja
ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
•
palloilua ja
mailapelejä
•
luontoliikuntaa,
kuten suunnistusta ja retkeilyä
•
uinti ja vedestä
pelastaminen
•
talviliikuntaa,
kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja
•
fyysisen kunnon
kehittymisen seurantaa ja arviointia sekä lihashuoltoa • johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista ja
liikuntatietoutta.
PÄÄTTÖARVIOINNIN
KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Osaaminen
•
Oppilas osaa
ydintaidot perusliikunnassa kuten juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä
heitto- ja työntölajeissa
•
Oppilas pystyy
voimistelussa suoriutumaan pienistä sarjoista permannolla, välineillä ja
telineillä
•
Oppilas osaa jonkin
suomalaisen kansantanssin ja seuratanssin ja osoittaa liikkumisessaan
rytmillistä luovuutta
•
Oppilas osaa
yleisimpien palloilulajien perusteet ja osaa pelata niitä sääntöjen mukaan
•
Oppilas osaa
suunnistaa karttaa apuna käyttäen luontoa kunnioittaen, ymmärtää jokamiehen
oikeudet sekä velvollisuudet
•
Oppilas pystyy
uimaan syvään veteen hypättyään vähintään 200 metriä, josta 50 metriä on
selkäuintia, sekä hallitsee vedestä pelastamisen taitoja
•
Oppilas osaa
luistella sujuvasti ja hallitsee hiihdon perustyylit
Toiminta
•
Oppilas osoittaa aktiivisuutta
sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan
myönteisesti
•
Oppilas osoittaa
toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia
ja sääntöjä ja reilun pelin periaatetta
•
Oppilas pystyy
itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa sekä toimimaan ryhmässä ja
joukkueessa
Tiedot
•
Oppilas ymmärtää
terveyden ja liikunnan väliset yhteydet
•
Oppilas tuntee
kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria.
PÄÄTTÖARVIOINNIN
KUVAUS ARVOSANALLE 5 Oppilas
•
osaa vain motorisia
perustaitoja ja omaa heikon liikehallinnan
•
tuntee eri lajien
perusteita välttävästi
•
osoittaa
passiivisuutta liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan kielteisesti
•
kokee yrittämisen
tarpeettomaksi
•
ei ota vastuuta
omasta toiminnastaan eikä ota muita huomioon
Liikuntaa
tukevista valinnaisaineista päätetään koulukohtaisesti
9. Laskelmat
9.1 Tuusulan tietoja
|
Tuusulan luvut
|
per vuosi
|
|
|
|
|
|
|
Allasvesihuolto
|
115 000,00
|
|
|
Kiinteistönhoito
|
35 000,00
|
|
|
Lämmitys
|
145 000,00
|
|
|
Sähkö
|
128 000,00
|
|
|
Vesi
|
126 000,00
|
|
|
Korjaukset
|
15 000,00
|
|
|
Muut yht.
|
85 000,00
|
|
|
|
649 000,00
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 5 Tuusulan uimahallin
tietoja
|
Perustietoja
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Valmistunut
|
2004
|
v
|
|
|
|
Tilavuus
|
26600
|
m³
|
|
|
|
Bruttoala
|
4940
|
m²
|
|
|
|
Kerrosala
|
3667
|
m²
|
|
|
|
Kävijämäärä
|
260000
|
h/v
|
|
|
|
Kiinteistöhoidon
kust.
|
650000
|
€/v
|
|
|
|
Allaskemikaalit
|
35000
|
€/v
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Allasmateriaali
|
Teräs
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kuntoallas
6 rataa
|
25
|
m
|
yhteydessä hyppyallas
|
|
|
Opetusallas
|
80
|
m²
|
|
|
|
Terapia-allas
|
90
|
m²
|
vesihierontapisteet,
vesi +32 C
|
|
|
Kylmäallas
(karaisuallas)
|
|
|
vesi +8 C
|
|
|
Vesiliukumäki
|
55
|
m
|
|
|
|
Normaalisaunoja
|
6
|
kpl
|
|
|
|
Höyrysaunoja
|
2
|
kpl
|
|
|
|
Kuntosali
|
104
|
m²
|
|
|
|
Kahvila
|
165
|
m²
|
|
|
|
Muut*
|
500
|
m²
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
*muita
monikäyttöisiä liikuntatiloja
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 6 Tuusulan uimahallin
perustiettoja
Tuusulan uimahallin Vesa
Reinikkalalta saatuja tietoja työtunteihin liittyen:
Laitosmiehet:
arkisin klo 05.00-21.00 vkl klo 05.00-17.00
Vuorossa kerrallaan yksi
laitosmies
Tehosiivosaikana (keskiviikko)
kerran viikossa kaksi
Siivooja:
arkisin klo 05.00-22.00 vkl klo 05.00-19.00
Vuorossa kerrallaan yksi
siivooja.
Tehosiivosaikana (keskiviikko) kerran viikossa
kaksi Sammuttaa iltaisin valot ja varmistaa ovien lukitukset.
Valvojat:
arkisin klo 05.30-21.15 vkl klo 10.45-18.15
Valvojilla oman työn ohella
ohjauksia altailla,
alakerrassa sekä kunnan muissa
tiloissa
Kahvio:
arkisin klo 05.30-21.15 vkl klo 07.30-18.15
kahviossa yleensä kaksi henkilöä
aina paikalla
Ruuhka-aikana useampiakin
Niin ja kahvio sekä siivous ei
näy henkilöstökulussa koska ostopalveluna.
Keskiviikkoisin siivojia
olikin kolme ja valvojat tulee siten että ensimmäinen on paikalla klo 5.45 ja
toinen tulee klo 7.00 Siis aina kaksi valvojaa vuorossa, mutta toisella voi
olla myös ohjauksia.
9.2 Keravan lukuja
|
Mittari
|
Tavoite 2009
|
Tavoite 2008
|
Toteuma 2007
|
|
Uimahallin ja maauimalan
aukiolopäivän kustannus
|
2 733,53 €/pvä
|
2 585,8 €/pvä
|
2 622,85 €/pvä
|
|
Uimahallin ja maauimalan aukiolopäivät
|
356 kpl
|
355 kpl
|
356 kpl
|
|
Uimahallin ja maauimalan
kävijämäärä
|
160 000 hlö
|
150 000 hlö
|
174 056 hlö
|
|
Uimahallin ja maauimalan käyttökustannus/kävijä
|
6,08 € / hlö
|
6,11 € / hlö
|
5,36 € / hlö
|
|
Urheilukentän aukiolopäivän
kustannus
|
|
16,1 €/pvä
|
|
|
Urheilukentän aukiolopäivät
|
180 kpl
|
180 kpl
|
183 kpl
|
|
Urheilukentän kävijän kustannus
|
|
0,29 € / hlö
|
|
|
Urheilukentän kävijämäärä
|
10 000 hlö
|
10 000 hlö
|
10 050 hlö
|
Keravan kaupunki
taloussuunnitelma 2009 - 2011 s. 96
9.3 Uimaliiton olosuhdevaliokunnan Ilpo Johanssonin tietoja maamme uimahalleista
|
Uusimmat uudisrakennusuimahallit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tuusula
|
Kangasala
|
*Kristiinankaup
|
Lammi
|
Pori
|
|
Somero
|
|
|
|
Allaspinta-ala
|
|
672
|
350
|
<250
|
|
1 500
|
600
|
m²
|
|
|
Rakennuksen kokonaisala
|
3 667
|
5 330
|
2 636
|
1 592
|
|
9 244
|
4 093
|
brm²
|
|
|
Kokonaistilavuus
|
26 000
|
29 300
|
12 070
|
|
|
52 760
|
17 990
|
rm³
|
|
|
Kustannus
|
|
11,3
|
7,0
|
3,5-8
|
|
17,5
|
11,0
|
milj. €
|
|
|
Kävijöitä
|
260 000
|
170 - 200 000
|
40 000
|
30 - 40 000
|
|
380 000
|
50 000
|
per a
|
|
|
*rakennettu
palaneen tilalle
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 7
Uimahallityöryhmän kooste
9.4 Mäntsälän arvioidut käyttökustannukset
|
Vuotuinen kävijämäärä
|
|
|
|
|
|
|
Kerroin
|
Kunnan
asukasmäärä
|
Arvio
|
|
|
|
|
5,5
|
20 000
|
110000
|
normaali
|
|
|
|
7,5
|
20 000
|
150000
|
aktiivisia paljon
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöstökustannukset
|
Käyttökustannukset
|
Kerroin
|
Henkilöstökust.
|
Yhteensä vuodessa
|
|
|
Käyttökus
|
50 %
|
649 000,00
|
0,5
|
324 500,00
|
973 500,00
|
|
Huom! Ei
pääomakulut mukana
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lipputulo
|
tLipun hinta netto
|
Kävijämäärä
|
Tulot
|
Käyttökust&hlöstö
|
Tulos
|
|
|
3
|
150 000,00
|
450 000,00
|
973 500,00
|
- 523
500,00
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Luvuissa pohjana Tuusulan toteutuneet luvut ja Mäntsälän
oletetut
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|
|
|
MUTTA
|
|
|
|
|
|
|
Jos
Irinan ennustamat uimaopetus yms. tulot tulevat normaalien lipputulojen
päälle, tulos
|
m 480 000
|
||||
|
|
|
|
|
|
- 43
500,00
|
|
|
|
|
|
|
plus pääomakulut
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 8 Uimahallityöryhmän laskeskelmia
Taulukko on laadittu SUH Ilpo Johanssonilta saatujen
keskiarvokertoimien perusteella hahmoteltuina.
Hankkeen suhteen tulee selvittää
kaikki saatavilla olevat avustukset investoinnin rahoittamiseksi. Tukia
myöntäviä tahoja ovat mm. Raha-automaattiyhdistys, EU, (Hakunilan uimahalli
saneerattu hiljattain EU-tuella työryhmän saaman tiedon mukaan).
Opetus- ja kulttuuriministeriö
tukee tänä vuonna liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjauksia yhteensä
28,1 miljoonalla eurolla vuonna 2012. Avustuksia myönnettiin yhteensä 34
hankkeelle, joista uudisrakennushankkeita on 16 ja peruskorjaushankkeita 18.
Uimahallihankkeita on 10 ja ne
ovat:
• Haminan
kaupunki, uimahalli
• Lappeenrannan
kaupunki, Lauritsalan uimahallin peruskorjaus
• Harjavallan
kaupunki, liikunta- ja uimahalli
• Huittisten
kaupunki, uimahallin peruskorjaus
• Alajärven
kaupunki, uimahalli
• Jyväskylän
kaupunki, uimahallin vanhan osan perusparannus
• Kannuksen
kaupunki, vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus ja laajennus
• Ylöjärven
kaupunki, urheilutalon peruskorjaus ja laajennus
• Juvan
kunta, uimahalli Sampolan peruskorjaus ja laajennus
• Suomussalmen
kunta, Kylpylä Kiannon Kuohujen laajennus ja peruskorjaus.
Lehdistötiedote löytyy OKM:n
sivuilta.
10. Yrittäjäkysely
Uimahallityöryhmä otti yhteyttä Mäntsälän yrittäjiin
alueen yrittäjien näkökannan selvittämiseksi ja huomioimiseksi uimahallihankkeen
suhteen. Mäntsälän yrittäjät muotoilivat ja toteuttivat hanketta koskevan
kyselyn. Lyhyt koonti vastauksista löytyy liitteistä. Tarkempia tietoja
kyselystä antaa Eero Kokko p. 0400 – 492 110.
11. Mäntsälän naisyrittäjät
Työryhmä halusi huomioida myös
Mäntsälän naisyrittäjien kannan ja toiveet uimahallihankkeen suhteen. Työryhmä
muotoili sähköpostikyselyn, joka lähetettiin yrittäjille. Koska osa
naisyrittäjistä ei kuulu Mäntsälän yrittäjiin, eivätkä olleet siten toisen
kyselyn piirissä mukana.
Vastaukset naisyrittäjien
kyselyyn näkyvät liitteessä.
12. Tekninen osio
LVIS teknisiä ratkaisuja
mietittäessä ja suunniteltaessa on otettava uusimmat tekniset sovellukset
huomioon uimahallin suunnittelussa. Huomioitavaa on että teknisten ratkaisujen kohdalla
on tyypillistä että uusin teknologia nostaa usein hankkeen hankintahintaa
jonkin verran, mutta maksaa itsensä takaisin jatkossa alempina
käyttökustannuksina.
Energiaa säästävät uudet
tekniikat on syytä sisällyttää hankkeen LVI tekniseen suunnitteluun. Lisäksi on
syytä huomioida uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät sovellukset hankkeessa.
Teknisistä ratkaisuista mainittakoon mm. lämmöntalteenotto sekä poistoilmast
että suihkuvedestä. Lämpöpumpuissa tekniikka on myös kehittynyt viimevuosina
huimasti, ilma- ja
maalämpöpumpumppujen
energiatehokkuus on kasvanut. Hallihankkeessa on syytä lisäksi huomioida
aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuus (vrt. Porin uimahalli) sekä jäähallin
yhteyteen uimahallia suunniteltaessa jäähallin ylimääräisen lauhdelämmön
hyödyntäminen uimahallin allasveden lämmittämiseen.
Monipuolisesti eri tekniset ratkaisut huomioimalla
suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan siis merkittävästi vaikuttaa uimahallin
käyttökustannusten pienentämiseen. Näissä em. asioissa on käännyttävä
asiantuntijoiden puoleen ja käytettävä heidän teknistä osaamistaan. Uimahallien
rakentamiseen valtakunnallisesti on Suomessa perehtynyt perustellisesti SUH
tekninen asiantuntija Ilpo Johansson, joka mainitaan myös raportin hyödyllisten
yhteystietojen kohdassa. Hänellä on laaja tieto maassame toteutetusta
uimahalli- ja kylpylärakentamisesta sekä uimahallitekniikasta. Suositeltava
kontakti suunnitteluvaiheessa on myös Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen
UKTY ry:n puheenjohtaja Pertti Kärpänen. LVI teknisistä ratkaisuista ja
suunnittelusta Mäntsälässä yhteystietona mainittakoon lisäksi Vesa ja Anne
Lassila Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy:stä.
12.1 Uimahalliportaali - teknistä tietoa - hallien energiankulutuksessa on suuria eroja
Uimahallien energiankulutuksessa
voi olla huomattavia eroja. Esimerkiksi vuonna 2007 portaalin kirjatut lämmön
ominaiskulutukset vaihtelivat välillä 40 - 174 kWh/m3. Kulutuksien erot voivat
johtua eroista palvelun laadussa, mutta myös resurssien käytön tehottomuudesta.
Uimahalliportaali auttaa halleja
selvittämään oman kulutuksen tason suhteessa muihin vastaaviin halleihin.
Uimahalliportaali myös yhdistää asiantuntijat tarjoamalla yhteystiedot oikeiden
käytäntöjen jakamiseksi kaikkiin halleihin.
Yhdessä toimimalla voidaan
ongelmakohdat löytää ja tarjota uimahalliasiakkaille hyviä uimahallipalveluita
kohtuullisin kustannuksin ja ympäristöä tarpeettomasti kuormittamatta.
Portaalin käytännön toteutuksesta
on vastannut VTT https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/rakentaminen_ja_tekniikka/lomakkeet-jamateriaalit/uimahalliportaali/
3. Työryhmän yhteenveto hankkeen suhteen
Työryhmä toivoo, että hanke
lähtee etenemään kunnanvaltuustossa 18.6.2012 aloitteiden perusteella ja
luovuttaa siellä kuntalaisadressin (lähes 5000 allekirjoittanutta) sekä tämän
raportin jatkon työn taustaksi ja tueksi.
Työryhmän tarkoituksena on ollut
ojentaa auttava kätensä Mäntsälän kunnalle uimahallihankkeen edistämiseksi.
Toiminta on perustunut avoimeen keskusteluun sekä puolueettomaan tietojen
keräämiseen ja koostamiseen. Työryhmän raportti on kooste sekä ryhmän
toiminnasta että tähänastisista selvityksistä. Raportti on koostettu
pohjatiedoksi hankkeen jatkoselvittelyyn, suunnitteluun ja toteutukseen. Saatu
tieto ja materiaali on työstetty talkootyönä ja siksi raportin luonne on
alustava selvitys. Työryhmä ehdottaa hankkeen jatkotoimiksi erillisen uuden
asiantuntijatyöryhmän koostamista uimahallihankkeen
jatkotoimenpiteitä varten. Looginen jatko tälle lähtötilanneselvitykselle olisi
päättäminen siitä, minkälainen halli olisi kuntaan sopiva, eli minkälainen toteutuskokonaisuus
vastaisi parhaiten kunnan tarpeita kaikki käyttäjäryhmät ja kunnan koko - sekä
luonne kasvukuntana huomioiden. Kun päätökset toteutuksen kokonaisuuden suhteen
on tehty, tulisi hanke viedä edelleen suunnitteluun ja kaavoitukseen.
Suunnittelun pohjalta voidaan toteuttaa myöhemmin tarkemmat laskelmat
investointikustannuksista sekä arvioida rakennuspäätöstä. Itse rakennusvaiheessa
tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusvalvontaan projektin edetessä
toteutuksen ja kustannuslaskelmien ajantasaisen seurannan varmistamiseksi.
Uimahallihankkeilla kautta maan on vaara suurina projekteina lipsua budjetista,
mikä tulee mahdollisimman tarkkaan eliminoida mahdollisuuksien mukaan (esim.
vuosittaiset rakennuskustannukset vaihtelevat suhdanteiden mukaan).
Työryhmää on erityisesti
varoitettu hankkeiden alimitoittamisesta sekä kustannusten alimitoittamisesta.
Mitä tiukemmassa taloustilanteessa kunta on, sitä tarkempi pitää olla hankkeen
ennakkosuunnittelu ja laskenta myöhempien vaiheiden ikävien yllätysten
välttämiseksi.
Vetovoimainen ja viihtyisä toteutuskokonaisuus antaa
lopputuloksena suuremman kävijämäärän sekä pienemmät nettokäyttömenot. Mitä
enemmän toimintoja saadaan samaan toteutukseen (esim. oheistoimintoina keilaus,
squash, kauneudenhoito- ja terveyspalvelut ym. ), sitä vetovoimaisempi
toteutuskokonaisuus on ja sitä paremmin talouden tulopuoli hallissa järjestyy
esim. vuokratulojen muodossa.
Mäntsälän historiassa on aiemmin selvitetty myös
uimahallin mahdollisuutta. Viimeisimpien tehtyjen selvitysten jälkeen on
teknisissä seikoissa tapahtunut paljon edistystä mm. uusiutuvien
energiamuotojen suhteen. Teknisesti suunnittelussa tulisi huomioida sekä
ilmalämpö- että maalämpöpumput sekä aurinkoenergia. Uusimmissa halleissa on
myös lämmöntalteenottotekniikkaa hyödynnetty sekä ilmalämmön että suihkuveden
lämmön talteenoton muodossa. LVIS teknisillä ratkaisuilla on suuri merkitys hallin
käyttökustannuksiin.
Työryhmä todella toivoo, että hanke
lähtisi toteutukseen asti, ja että kunnan päättäjien taholta otettaisiin
vakavasti kuntalaisten tahtotila uimahallin suhteen. Hankeselvityksen ja
adressin saama valtava huomio kuntalaisten taholta, sekä kerättyjen
allekirjoitusten suuri määrä unohtamatta myös yrittäjäkyselyn kuvaamaa
yrittäjien kiinnostusta asiaan ovat työryhmän mielestä painavia perusteita,
joita ei tule sivuuttaa.
Yhteystietoja
SUH /
Ilpo Johansson (myös jäsenenä Uimaliiton olosuhdevaliokunnassa), Uimahallit,
kylpylät - rakentaminen ja tekninen asiantuntija, vahva osaaminen Suomessa
toteutetuista halleista sekä niiden tekniikasta
040- 820 6809 ilpo.johansson@suh.fi
Tuusulan uimahalli, Vesa
Reinikkala vesa.reinikkala@gmail.com
Uimaliitto
/ Olosuhdevaliokunta Heikki Härö,
puheenjohtaja heikki.haro(at)poseidon.fi /
050-66488 / 050-326 8800
Uimahalli-
ja Kylpylätekninen yhdistys ry / UKTY
Pertti Kärpänen, puheenjohtaja Ruohojärventie 7,
04940 LEVANTO pertti.karpanen@ukty.fi
Insinööritoimisto Vesi &
Watti Oy
PL 29 (Kapinakuja 1)
04601 MÄNTSÄLÄ
Vesa Lassila, LVI-insinööri,
toimitusjohtaja
Puh. +358 (0)40 843 0188
Anne Lassila, LVI-insinööri
Puh. +358 (0)40 843 0181
Linkkejä tutkimuksiin
Uimahallibarometri
2008 http://suh-fibin.directo.fi/@Bin/43947f31801448ee256f5b69760a1d70/1338379618/application/pdf/125398/Uimahallibaromet
ri2008.pdf Hukkumistilastoja
http://www.suh.fi/@Bin/555559/Lehdist%C3%B6tiedote+hukkuneet+2010.pdf
Kooste vesijuoksututkimuksesta
http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/files/pdf/SIVUILLE/Kooste_vesijuoksututkimuksesta.pdf
Liikuntatoimi tilastojen valossa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm2.pdf?lang=fi
Liitteet
Liite 1 Lausuntopyyntö
Lausuntopyyntö
uimahallihanketta varten,
Uimahalli Mäntsälään -työryhmä
pyytää lausuntoa uimahallin puuttumisen vaikutuksista ja sen rakentamisen
tarpeellisuudesta Mäntsälässä. Lausuntoa pyydetään eri näkökantojen ja
perusteiden huomioimiseksi hankkeessa. Saadut lausunnot liitetään aloitteeseen
kuntaa varten käytettäväksi päätöksenteossa. Lausuntoon pyydetään erittelemään
mahdollisimman laajasti kunnassa sijaitsevan uimahallin tuomia etuja sekä
rakennushankkeessa huomioitavia seikkoja mukaan luettuna eri käyttäjäryhmien
tarpeet.
Tässä uimahallin rakentamista
puoltavia seikkoja pohjaksi keskusteluun:
-
Koulujen
opetussuunnitelman mukainen uintikertojen määrä ei toteudu kunnassa ja
optimaalinen ikä uinninoppimiseen on noin 4-5 vuotta. Koulujen opetuksessa siis
uimataidon opetus jää täysin puutteelliseksi.
-
Kesäisin kunnan
uimakoulut ovat täynnä. Naapurikuntien uimaseurojen uimakouluryhmät ovat myös
täynnä eikä lähikunnista järjesty uimakoulumahdollisuuksia riittävällä tasolla.
-
Vesijuoksu,
vesijumppa, uiminen ovat vesiliikuntaa parhaimmillaan. Nämä auttavat
työikäisiä,eläkeläisiä sekä erityisryhmiä jaksamaan sekä kuntoutumaan arjessa.
Uimahallin myötä kunta säästäisi kuntoutuspuolen menoissa. Etenkin
liikuntarajoitteisille ja vanhuksille kuntoutus olisi todella avainasemassa.
-
Uimisen edut
monipuolisena tasapuolisesti kaikkia lihasryhmiä kuormittavana aerobisena
lajina kansanterveydellisesti ovat kiistattomat mm. sydän- ja verisuonitautien
ehkäisyssä, aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä, painonhallinnassa, tuki- ja
liikuntaelinsairauksien hoidossa ja monessa muussa terveydellisessä seikassa.
Uimahallin myötä kunta säästäisi terveystoimen menoissa.
-
Kevyenliikenteenväylien
puuttuminen kunnasta järville aiheutta sen, ettei voi laittaa lasta yksin esim.
pyöräillen uimaan. Ei voida siis sanoa että onhan teillä isot järvet ympärillä.
Uimakausi on lyhyt järvissä koska kesäkuun alussa vedet kylmiä ja vesien
lämmettyä alkaa leväkukinnot jotka estävät uimisen. Lisäksi järvien vesi
paikoin (ainakin Sääksjärvi, Kilpijärvi) niin humuspitoista että jättää iholle
ruskean lian joten kotona joutuu käymään erikseen vielä suihkussa. Järvet eivät
korvaa uimahallia ympärivuotisen liikunnan tarjoajana.
-
Uiminen sopii
harrastuksena kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin (vrt esim. luistelu ei käy
vanhuksille ja vauvoille)
-
Uiminen tukee myös
virkistyksellistä ja mielenterveydellistä puolta, auttaa jaksamaan arjessa ja
on sosiaalinen laji - monet lähtevät ystävien seurassa uimahalliin tai sielä
tavattuaan juttelevat saunan löylyissä.
-
Uiminen on edullinen
harrastusmuoto johon myös vähävaraisilla kuntalaisilla on rahaa esim. työttömät,
eläkeläiset, nuoret, lapsiperheet ym.
-
Uiminen auttaa myös
työssäkäyviä jaksamaan. Uintia voivat harrastaa esim. myös vuorotyöläiset jotka
eivät työaikojen takia pysty säännöllisiin jumpparyhmiin osallistumaan.
-
Aamu-uintimahdollisuus
auttaisi monia jaksamaan se sopisi aikaisin herääville vanhuksille ja muutoin
kiireisille työssäkäyjille joiden työpäivät venyvät pitkään.
-
Uimahallin puute
kunnassa johtaa myös siihen että hallin puutteessa valuvat kuntalaisten rahat
naapurikuntiin sillä muualla uimassa käyvät perheet kantavat samalla reissulla
muutkin euronsa naapurikuntien yrityksiin. Jos käydään Järvenpään hallissa niin
samalla asioidaan helposti myös esim. Prismassa, erikoisliikkeissä ja syömässä.
Jos perheet ajavat Flamingoon käyvät he samalla myös Jumbossa ...sama tilanne
myös Porvoon ja Hyvinkään sekä Tuusulan suhteen. Mäntsälän yrittäjät ovat
huolissaan siitä etteivät kuntalaiset käytä tarpeeksi kunnan omia palveluja -
tämä eurojen valuminen naapurikuntiin on puhuttanut ennenkin paikallisyrittäjiä
ja samanlaisia huolestuneita kommentteja on kuulunut nyt paikallisyrittäjiltä
myös uimahallihankkeen tiimoilta.
-Uimahalli on hyvin
tarpeellinen kunto- ja terveysliikuntaa sekä asumisviihtyvyyttä edistävä hanke
sekä alueen asukkaille, että kouluille, päiväkodeille ja oppilaitoksille.
Kuntaan rakennettava halli toisi lisäarvoa koko keskukseen ja on ehdottomasti
myös imagotekijä. Uimahallin puuttuminen kunnasta mainitaan monessa yhteydessä
ja hallin rakentaminen parantaisi alueen imagoa sekä vetovoimaa. Uimahallista
on pyrittävä toteuttamaan mahdollisimman monipuolinen monia erilaisia
uimahallikäyttäjiä palveleva uintikeskus, jossa on samaan aikaan mahdollista
kuntouinnin ja kilpauinnin harjoittelun lisäksi järjestää vesijumppa-,
uimakoulu- ja terveysliikuntaryhmien toimintaa sekä perheuintia ja
kuntosalitoimintaa erityisryhmät huomioon ottaen.
Pyydämme Teitä mainitsemaan
myös lausunnossanne erityisosaamisalueenne ja miten uimahallin puuttuminen
vaikuttaa Teidän/edustamanne tahon jokapäiväiseen arkeen jollakin aspektilla.
Lausuntoa
pyydetään 31.5 mennessä jotta aloitteen tekeminen kesäkuussa olisi mahdollista
Kunnioittavin terveisin
Uimahalli Mäntsälään -työryhmän
psta
Heli Hallikainen p. 040- 533
6010
Irina Murtomäki p. 050- 348
3351
Mikko A. Ratia p. 0400- 781 792
Liite 2 Hepolan vanhempainyhdistyksen lausunto
Liite 3 Mustijoen perusturvan vammaisneuvoston lausunto
Lausunto uimahallin tarpeesta Mäntsälässä
Mustijoen perusturvan vammaisneuvosto käsitteli
kokouksessaan 16.5.2012 uimahallin tarvetta vammaisten näkökulmasta.
Totesimme, että uimahalli tarjoaa erityisesti vammaiselle
ihmiselle keinon liikkua ja hankkia lihaskuntoa, johon vamman haittojen takia
ei kuivalla maalla ole mahdollisuutta. Vesijuoksu, vesijumppa ja uiminen
sopivat useimmille vammaisille ja säännöllisesti harrastettuna kuntouttavat ja
vähentävät muunlaisen kuntoutuksen tarvetta.
Vammaisia ihmisiä varten tulee uimahalli varustella siten,
että myös pyörätuolin käyttäjä ja muutoin huonosti liikkuva pääsee
turvallisesti altaaseen. Tilojen esteettömyyteen tulee kiinnittää yleisesti
huomiota rakennusta suunniteltaessa ja erityisesti WC-, sauna-, pesuhuone-,
pukuhuone- ja suihkutilat on suunniteltava esteettömiksi.
Hyvin suunniteltu ja varusteltu uimahalli tukee vammaisten
ihmisten arkea ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan selviytyä arjen haasteista
aiempaa itsenäisemmin.
Nykyinen tilanne, jossa uimapaikat ovat naapurikunnissa
automatkan takana, vie vammaiselta ihmiseltä sekä taloudelliset että
käytännölliset mahdollisuudet käydä säännöllisesti uimassa.
Uimahalli on mielestämme erittäin tarpeellinen vammaisten
mäntsäläläisten elämän laadun kohentamiseksi ja yhdymme vaatimukseen sellaisen
rakentamiseksi.
Mäntsälässä 20.5.2012
Mustijoen perusturvan
vammaisneuvosto Kari T Korhonen puheenjohtaja
Liite 4 Vesa Reinikkala Tuusulan uimaseura ry:n puheenjohtajan lausunto
Lausunto pyynnöstä asiaan ”Uimahalli Mäntsälään”
Tuusulaan rakennettiin vuonna 2004 uimahalli pitkällisten
keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen. Tilanne täällä oli samanlainen kuin
Mäntsälässä. Naapurikuntien uimahallit eivät pystyneet täyttämään kuntalaisten
tarvetta, etenkään esi- ja koululaisten uimaopetuksen suhteen. Myös Tuusulassa
asiasta käytiin debattia yli 20 vuotta ennen lopullista päätöksentekoa.
Tuusulalaiset kävivät aiemmin Keravan, Järvenpään, Hyvinkään
ja Rajamäen halleissa. Tuusulan uimahallin suunnittelun lähtökohtana oli 550
hengen päivittäinen kävijämäärä. Kuitenkin heti käyttöönoton (kesä 2004) aikana
havaittiin että määrä on huomattavasti suurempi. Päivittäisiä kävijöitä oli
noin 1000. Järvenpään hallin mennessä remonttiin noin kahdeksi vuodeksi suuri
osa siellä käyneistä siirtyi Tuusulan halliin ja kävijämäärä entisestään
kasvoi. Pahimmillaan päivittäiskävijöitä Tuusulan hallissa oli reilusti yli
1200 ja ennätys lienee yli 1500 henkeä. Siis kävijämäärä oli kolminkertainen
suunniteltuun nähden. Tästä haasteesta kuitenkin selvittiin, vaikkakin veden
laadun tarkkailussa pitikin olla erittäin tarkka suuren kävijämäärän kanssa.
Järvenpään hallin avattua jälleen ovensa kävijämäärä Tuusulassa hieman putosi,
muttei kovinkaan paljoa
Koko olemassaolonsa ajan Tuusulan hallia ovat käyttäneet
myös muiden kuntien asukkaat. Tiedän asian siitä, että Tuusulan Uimaseura on
järjestänyt uimakouluja lapsille ja aikuisille syksystä 2004 lähtien syksyisin,
talvisin ja keväisin. Tulijoita on ollut niin etelästä Vantaan puolelta kuin
idästä Sipoosta ja Keravalta kuin myös pohjoisesta
Mäntsälästä, Pornaisista jopa Askolasta saakka. Myös jonkin
verran uimakoululaisia on tullut länsipuolelta eli Nurmijärveltä. Kesäisin
uimakoulut järjestää Tuusulan kunta ja niihin uimakouluihin ei pääse mukaan
ulkopaikkakuntalaiset.
Uimaseura ei ole missään vaiheessa katsonut asuinpaikkaa.
Pääsääntöisesti kaikki kurssit ovat olleet täysiä, joskus osa on jäänyt
rannalle kun tilaa kaikille halukkaille ei kerta kaikkiaan ole ollut.
Varsinaista prosenttijakaumaa en ole koskaan tehnyt siitä, montako uimaria
tulee mistäkin kunnasta. Kuitenkin koska olen alusta saakka toiminut uimaseuran
”jäsensihteerinä”
Järjestämissämme uimakouluissa käy vuodessa noin 400 lasta
(5-7v). Lisäksi aikuiskursseilla käy noin 50 henkeä ja vielä järjestämillämme
vesirallikursseilla on lähes 100 lasta (7-12v) vuosittain. Vesirallikursseja on
peräkkäin neljä, joten osallistujamäärä todellisuudessa on noin 400.
Aktiiviuimareita seurassamme on noin 200, joista aikuisuimareita
(Masters-uimareita) lähes 70.
Tuusulan Uimaseuran asiakaskäyntejä tuli vuodelle 2011 noin
27 000 kappaletta, siis yli 10% koko kävijämäärästä oli uimaseuran käyntejä.
Lisäksi uimaseura hyödyntää hallin sisäliikuntatiloja 5-8 tuntia viikossa.
Käytössämme on arki-iltaisin 2 rataa klo 15.45-21.30
välisenä aikana. Lisäksi opetus- ja kuntouintialtaat ovat uimaseuran käytössä
lauantai- ja sunnuntaiaamuisin klo 08.00-11.00 ajan. Terapia-altaassa toimii
viikonloppuaamuisin Keski-Uudenmaan Sukeltajien vetämä vauvauinti, jossa tiedän
myös käyvän väkeä kauempaakin naapurikuntien alueelta.
Tuusulan
Uimaseura ry:n puheenjohtaja Vesa Reinikkala
Liite
6 VAU lausunto
Liite 7 Ikäihmisten Neuvoston lausunto
Ikäihmisten neuvoston lausunto Uimahallihanketta
varten
Ikäihmisten neuvosto on
kokouksessaan 24.5.2012 käsitellyt Uimahalli Mäntsälään -työryhmän
pyyntöä,koskien Uimahallin tarpeellisuutta Mäntsälässä.
Ikäihmisten neuvoston vastaus
Uimahalli Mäntsälään – työryhmän lausuntopyyntöön.
1) Uimahalli
merkitsee ikäihmisille liikuntamahdollisuuksien lisäämistä.
Ikääntyneelle henkilölle
vesiliikunnalla on erityinen merkitys, koska veden noste ja kehon kelluvuus
helpottaa toimintakyvyltään heikommankin henkilön liikkumista. Vesi voi
mahdollistaa joidenkin henkilöiden liikkumisen, vaikka se ei maalla
onnistuisikaan.
Toimintakyvyltään heikommille
järjestetty ohjattu vesiliikunta on hyvä toimintakykyä ylläpitävä liikuntamuoto
ja parhaimmillaan myös kuntoutusmuoto. Ryhmäliikunnalla on virkistysmerkitys ja
se mahdollistaa sosiaalisten kontaktien luomisen.
2) Ikäihmisten
neuvosto ehdottaa, että uimahallin perustamiskustannukset ja käyttökustannukset
selvitetään tarkasti ennen päätöksen tekoa. Lisäksi on selvitettävä erilaiset
rahoitusvaihtoehdot. Uimahallin toimivuutta lisää asiantunteva henkilökunta,
jonka palkkauskustannukset on otettava huomioon suunnitteluvaiheessa.
Ikäihmisille suunnattu toimintakykyä ylläpitävä vesiliikunta tarvitsee ohjaajat
ja mahdolliset henkilökohtaiset avustajat.
Mikäli uimahallia ei tässä
vaiheessa päätetä rakentaa, on ikäihmisille suunnattuja uimahallikuljetuksia
kehitettävä niin, että ne vastaavat tarvetta.
5.6.2012
IKÄIHMISTEN NEUVOSTO
Ikäihmisten neuvoston puolesta. Ikäihmisten neuvoston
sihteeri.
Marianne Heinola
Vanhustyön suunnittelija
Heikinkuja 4 04600
Mäntsälä p.040-3145742 marianne.heinola@mantsala.fi
Liite 8 Päivi Veikkola Etevan fysioterapeutin lausunto
Vesiliikunta soveltuu eri
muodoissaan useimmille erityisryhmille, kuten vanhuksille ja eriasteisesti
vammautuneille henkilöille. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa vesiliikuntaa on
pitkään käytetty erilaisten vammojen ja sairauksien tärkeänä hoitomuotona.
Etenkin lämpimässä vedessä suoritettu harjoitus tuottaa mielihyvää ja
voimisteluliikkeet aiheuttavat harvoin lihaskipua tottumattomallekaan, koska
painovoima eliminoituu vedessä miltei kokonaan.
Tärkeitä tavoitteita vedessä
liikkumiselle on mm;
-
hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohentaminen.
-
nivelten kuormituksen väheneminen, varsinkin lonkan ja
polven alueella, toisin kuin kuivalla maalla. - tasapaino-
ja koordinaatiokyvyn kehittäminen
Vedessä kaikki lihasryhmät
joutuvat työskentelemään aktiivisesti. Eriasteisesti vammautuneiden ongelma on
kehon epäsymmetrisyys, jota vedessä tehtävien harjoitusten avulla pystytään
oikaisemaan huomattavasti paremmin kuin kuivalla maalla.
Ikäihmistenosuus kasvaa
seuraavien vuosien aikana huomattavasti. Lääketieteen ansiosta meillä eletään
pidempään ja itsestä huolehtimalla myös parempikuntoisina niin fyysisesti kuin
psyykkisestikin. Jotta eritysryhmien oma aktiivisuus pysyy yllä, tulee
liikuntapaikkojen sijaita lähellä sekä olla esteettömiä.Näin pystymme
kansantaloudellisestikin pienentämään pidemmällä aikavälillä suuria euromääriä
kansanterveystyön ”tulipalojen” sammuttamiseen.
Fysioterapeutti
Päivi Veikkola
Eteva
ky
Liite 9 Kati Särkelä Ohkolan koulun vanhempaintoimikunnan lausunto
Hyvä kunnan päättäjät
Olemme ehdottomasti sitä
mieltä, että Mäntsälään tarvitaan oma uimahalli. Uinti ja vesijumppa on
todellisti kaiken kansan liikuntaa, se ei ole liian kallista ja se sopii
kaikenikäisille ja -kuntoisille. Vesiliikunta on usein mahdollista tuki- ja
liikuntaelinsairauksista kärsiville, vaikka muu liikunta olisi vaikeaa.
On selvää, että käyttäjiä
halliin riittäisi yllin kyllin, kun Mäntsälään muuttaa aina vain lisää
asukkaita ja erityisesti lapsiperheitä.
Erityisen tärkeä kunnan oma
uimahalli olisi koululaisille.
Myös Ohkolan koululla
opintosuunnitelma mukaiset uintikerrat eivät ole joka vuosi toteutuneet, kun
muiden kuntien uimahallien uintivuoroja ei riitä toispaikkakuntalaisille.
Uintitaidon oppiminen jo
nuorena edesauttaa terveellisen liikuntaharrastuksen ylläpitämistä läpi elämän,
aikuisiässä sekä vanhuuteen asti.
Ohkolan koulun
vanhempaintoimikunnan puolesta
Kati Särkelä
kati.sarkela@alma360.fi
Puh. 050 557 6686
Liite 10 Anttilan asukasyhdistyksen lausunto
Uimahalli Mäntsälään -työryhmä Heli Hallikainen
LAUSUNTO UIMAHALLIHANKKEEN PUOLESTA
Mäntsälän Anttilan asukasyhdistys ry on
perustettu vuonna 1997. Yhdistyksen tarkoitus on palvella Anttilan alueen
asukkaita ja kehittää alueen palveluita. Väestörakenne Anttilassa on vahvasti
lapsiperhepainotteinen, mutta alueella asuu myös iäkkäämpää väestöä.
Mäntsälän Anttilan
asukasyhdistys puoltaa Uimahalli Mäntsälään -työryhmän ajamaa uimahallihanketta
erityisesti seuraavin perustein: o Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton
mukaan lähes joka kolmas suomalainen on uintitaidoton ja vuosittain noin 150-200
henkilöä hukkuu. Uimataito on kansalaistaito, jonka saavuttaminen tulisi olla
mahdollista jokaiselle kansalaiselle.
o
Optimaalinen ikä uinnin oppimiseen on noin 4-5 vuotta. Ilman paikallista
uimahallia mahdollisuus uimataidon oppimiseen on vain osalla lapsista: niin
kunnan kesäisin järjestämät uimakoulut kuin naapurikuntien uimaseurojen
uimakouluryhmät ovat täynnä ja osa halukkaista lapsista jää ilman
uimaopetuspaikkaa. o Ilman paikallista
uimahallia myöskään koulujen opetussuunnitelman mukainen uintikertojen määrä ei
toteudu Mäntsälän kouluissa.
o
Uinti sopii harrastuksena kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin, mutta
erityisesti vesiliikunta eri muodoissaan on kuntoliikuntaa parhaimmillaan.
Vesiliikunta auttaa niin työikäisiä, eläkeläisiä kuin erityisryhmiä jaksamaan
arjessa sekä kuntoutumaan tarvittaessa. Uimahalli on panostus kuntalaisten
hyvinvointiin ja terveyteen sekä ennaltaehkäisevästi että kuntoutuksen kautta
jälkikäteen: uimahallin myötä kunta säästäisi terveystoimen ja kuntoutuspuolen
menoissa.
o
Uiminen on edullinen ja joustava harrastusmuoto, jota voi harrastaa niin
pienituloiset (esim. eläkeläiset, nuoret, lapsiperheet, työttömät) kuin
vuorotyötä tekevät kuntalaiset.
o
Järvet eivät korvaa uimahallia ympärivuotisen liikunnan tarjoajana,
sillä Suomessa uimakausi luonnonvesissä on lyhyt. Lisäksi Mäntsälässä
uimarannat sijaitsevat kaukana taajama-alueen ulkopuolella.
Mäntsälän Anttilan asukasyhdistyksen mielestä
uimahalli on tarpeellinen kunto- ja terveysliikuntaa sekä asumisviihtyvyyttä
edistävä hanke ja se toteutuessaan palvelisi niin yksittäisiä kuntalaisia,
päiväkoteja ja oppilaitoksia, paikallista yrityselämää kuin kunnan jo tarjoamia
palveluita. Kuntaan rakennettava halli toisi lisäarvoa koko keskukseen ja olisi
ehdottomasti myös positiivinen imagotekijä.
Mäntsälän Anttilan asukasyhdistys ry
Lisätietoja: puheenjohtaja Sonja Pakarinen (sonja.pakarinen@helsinki.fi) tai Sanna Kuusi (sanna.kuusi@gmail.com).
Liite 11 adressienkeruupaikat
Adressit:
1. Mäntsälän
Eläinlääkäriasema, Mäntymäentie 3, 019-687119 1.5. alkaen 020-7691760
2. Keskustien
Kello ja Kulta, Keskuskatu 8, 040 846 9132
3. Kipa
Kirjakauppa Mäntsälä, Keskuskatu 5, 040
750 8777
4. Parturi-Kampaamo
Salon 76, Keskuskatu 12, 040 552 7695
5. Kirpputori
Aurinkoinen Oy, Makasiinintie 2, (019) 687 1438
6. Kahvila-Ravintola
Hirvenkruunu, Liedontie 35, 019 687 2487
7. Mäntsälän
Autokatsastus Oy, Maisalantie 10, 044- 045 7009
8. Neste
Oil Mäntsälä Lahdentie, Lahdentie 27,019-6880868
9. Siwa
Saarentaus, Viljamaantie 9,0207002920
10. Siwa
Sälinkää, Oitintie 12,0207002925
11. Vianor
Mäntsälä, Linnatie 5, 010 401 3090
12. Nummisten
Kyläkauppa ja Baari, Pornaistentie 777, 045 353 9860, 019 688 7332
13. Kellofysio,
Koulutie 8, Kellokoski, 09-282991, 040-5606551 (Timo), 040-5042062 (Virpi)
14. Gasthaus
Wäinölä, Sälinkääntie 1052, 019- 688 6381
15. Royal
Glow Studio, Keskuskatu 2, 0400- 303 040
16. Mairuen
Kone ja Pultti Oy, Linnatie 6, (019) 687
4446
17. Kivapiha
Tuotteet Oy, Vuolteenmäentie 7, 044 7522800 / 044 7522809
18. Masku
Mäntsälä, Linnatie 4, 0201 211 490
19. Kahvila
Ulla ja Aleksanteri, Keskuskatu 11, 045-
135 2530
20. Itsepalvelukirppis
Hirvibasaari, Keskuskatu 3, 045- 138
4990
21.
Sport Net Cafe Monitoimitalo, Urheilutie
4, 04600. MÄNTSÄLÄ / puh. 040 - 3145 404.
22. RE/MAX
Eximas Mäntsälä, Keskuskatu 8, 019-6883624
23. Pieni
Kukkatupa Oy, Vanha Porvoontie 2, 019
688 6219
24. Kotipizza
Mäntsälä, Keskustie 12, 019-6874211
25. Kesport
Mäntsälä, Osuustie 1, 019 687 1160
26. Leipomo
Mäntsälän Lähimmäinen, Katinhännäntie 1, 019 687 1405
27. Värisilmä
- Mäntsälän Väri Oy, Lahdentie 50,
019-687 2875
28. K1
Katsastajat Mäntsälä, Maisalantie 16, p. 0306 100 490
29. Kakspyörä
Oy, Alimaisalantie 3, 044 272 4848, 045 320 0503
30. Mäntsälän
Puutarhakone Oy, Maisalantie 18, 019 687 3512
31. Kotipiiri
Oy, Pohjoinen Pikatie 955, 03 765 4314
32. Mäntsälän
Apteekk
33. Kera-Grilli,
Keravanjärvi, Mäntsälä, 040 591 1269
34.
Vireus Mäntsälä, Keskustie 4, (019-688 9015 gsm 040-417 2117
35. Ravintola
Amizza, Keskuskatu 3, 019 688 0844
36.
Hair Secret, Kellarikahvila Kulmis, Keskuskatu 11 A,
019-685 5213
Liite
12 Jäähalli/uimahalli pohjakuva
Liite
13 Urheilupuisto kaavakuvat
Liite
14 Mäntsälän Vesi urheilupuiston nykyiset putkilinjat
Liite
15 Kangasalan tietoja/taulukoita
Liite 16 Mäntsälän yrittäjät (julkaisu tuloksista Eero Kokko)
Palvelutarjonta Mäntsälässä
Mäntsälän palvelutarjontaa halutaan
lisätä rakentamalla kuntaan uimahalli. Kyselyn avulla halusimme tiedustella
jäsenistömme kantaa mahdollisen uimahallin vaikutukseen oman yrityksesi
toimintaan sekä rakennus- ja käyttökustannusten jakautumiseen julkisen ja
yksityissektorin välillä.
Kysely suoritettiin sähköisenä
16.-31.5.2012.
Lisätietoja antaa Eero Kokko, pj.
Mäntsälän Yrittäjät, optimaltraining.oy@gmail.com, 0400
492110
1. Vastaajan tiedot Vastaajien
määrä: 108
Syntymävuosi / kpl
1935 1 1954
2 1965 3
1938 2 1955
4 1966 2
1943 1 1956
2 1967 4
1945
1 1957 3 1968 4
1946
2 1958 4 1969 6
1947
1 1959 3 1970 2
1949
2 1960 3 1971 3
1950
2 1961 2 1972 1
1951
3 1962 4 1973 1
1952
4 1963 3 1974 4
1953
3 1964 4 1975 2
1976
2 1981 2 1987 1
1977
1 1982 5 1996 1
1978
3 1983 1
1979
2 1984 1
Perheen koko
|
perheen koko
|
kpl
|
|
1
|
7
|
|
2
|
36
|
|
3
|
18
|
|
4
|
30
|
|
5
|
10
|
|
6
|
4
|
|
7
|
3
|
Onko perheessä alle 18-vuotiaita lapsia, montako
|
alle 18-v. lapsia
|
kpl
|
|
1
|
27
|
|
2
|
27
|
|
3
|
4
|
|
4
|
3
|
2.
Sukupuoli
Vastaajien määrä: 108
3.
Yritykseni koko
Vastaajien määrä: 108
4.
Yritykseni on
Vastaajien määrä: 106
5.
Jos Mäntsälään rakennetaan uimahalli vaikuttaisiko se
yrityksesi toimintaan
Vastaajien määrä: 107
6.
Jos Mäntsälään rakennetaan uimahalli vaikuttaisiko se
yrityksesi liikevaihtoon
Vastaajien määrä: 108
7.
Jos uimahalli rakennetaan Mäntsälään, tulisiko se
rahoittaa
Vastaajien määrä: 107
8. Miten
mahdollisen uimahallin käyttökustannukset tulee kerätä?
Käyttökustannukset tulee rahoittaa
Vastaajien määrä: 107
9.
Kuinka suuren veronkorotuksen prosenttiyksiköinä olisit
valmis hyväksymään, jos uimahallin rakennuskustannukset kustannetaan julkisin
varoin
Vastaajien määrä: 106
10. Kuinka
suuren veroprosentin prosenttiyksikön korotuksen olisit valmis hyväksymään, jos
uimahallin vuotuiset käyttökustannukset kustannetaan julkisin varoin
Vastaajien määrä: 106
11. Kuinka
paljon olet valmis sijoittamaan uimahallin rakennuskustannuksiin, jos uimahalli
rakennetaan yksityisin varoin?
Vastaajien määrä: 106
12. Kuinka
paljon olet valmis maksamaan vuotuisesta uimahallin käytöstä
Vastaajien määrä: 106
Liite 17 Mäntsälän Yrittäjänaiset
Arvoisa Mäntsälän Naisyrittäjien jäsenyrittäjä
Uimahalli Mäntsälään -työryhmä selvittää parhaillaan
mahdollisuuksia uimahallin rakentamiseksi kuntaan.
Selvitystyö tehdään täysin puolueettomasti ja saadut
vastaukset on tarkoitus toimittaa kuntaan aloitteen yhteydessä käytettäväksi
kunnan päätöksenteossa. Keräämme tietoa laajalla pohjalla kaikilta alueen
käyttäjäryhmiltä, toimijoilta ja yrityksiltä. Tiedustelisimme kantaanne
mahdollisen uimahallin vaikutukseen oman yrityksesi toimintaan sekä toiveitanne
hallin suhteen.
Toivomme vastaustanne kyselyyn 3.6 mennessä.
Vastaukseenne on arvokas hankkeen suunnittelussa ja
toteutuksessa. Kyselyn vastaukset käsitellään nimettömästi.
Uimahalli Mäntsälään työryhmän
psta Heli Hallikainen
uimahallimantsalaan@gmail.com
**********************************************************************************
Vastaaja
nro 1
Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi *1957
Perheen koko *2
Alle 18-vuotiaiden lapsien
määrä perheessä* Sukupuoli * nainen1 mies1
Yrityksen suuruus * yksinyrittäjä 2-3 henkilöä työssä
4-9 henkilöä työssä1 10-30
henkilöä työssä yli 30 henkilöä työssä
Toiminnan laatu:
Palveluala+
Kauppa
Teollisuus/tuotanto Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen
rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko
vaikutuksen positiiviseksi / negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa
perustelu? positiivinen itelle ja miehelle,muut työntekijät eivät asu
Mäntsälässä
Miten arvioisit mahdollisen
rakennettavan uimahallin vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on
positiivinen / negatiivinen / ei vaikutusta ? Vapaa kommentti? ei
vaikutusta,viitaten ed.vast.
Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas
vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
ei tarvetta
Jos vastasit kyllä - niin minkä suuruinen liiketila /
minkälainen tila kiinnostaisi?
Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne
hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena
vai kokonaan OY pohjaisena?
puolikunnallisena
Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse
osakkuutta?
Mikäli halli rakennetaan Oy pohjaisena hankkeena, kuinka
paljon olisitte valmis sijoittamaan?
Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi
rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu-
ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta /
vapaa kommentti? esim 40/60%
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis
hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75%
?
0,25%
Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin
kertamaksuisesta pääsylipusta?
Aikuinen 7€
Lapsi 3€
Eläkeläinen/opiskelija 3€
Ostaisitko sarjalipun/kausikortin?
sarjalipun
Mitä kaikkia palveluja uimahalliin ja sen yhteyteen toivoisit
itse/yrityksesi puolesta? Esim. kokoustiloja, catering mahdollisuutta,
yksityissaunatiloja, takkakabinettia, muuta mitä? kuntosali,kahvila,hieronta esim.
Mikälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin
palvelujen suhteen? Esim. Tyky toiminta
henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym?ed.vastaus
Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi
sitä -itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/
asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?
itse ja mies,ed.vastaukset
Muita toiveita?
Vastauksesi on arvokas ja
tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen
taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi!
******************************
Pyydämme välittämään vastaukset
sähköpostitse osoitteeseen uimahallimantsalaan@gmail.com
Vastaaja
nro 2
Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi* 1968
Perheen koko* 5
Alle 18-vuotiaiden lapsien
määrä perheessä* 3 Sukupuoli *
nainen x
mies
Yrityksen suuruus *
yksinyrittäjä
2-3 henkilöä työssä
4-9 henkilöä
työssä x
10-30 henkilöä työssä yli 30
henkilöä työssä
Toiminnan laatu:
Palveluala
Kauppa x
Teollisuus/tuotanto x
Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin
vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko vaikutuksen positiiviseksi /
negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa perustelu?
Postiiviseksi, koska toivon uimahallin luovan kuvaa
Mäntsälästä, että meillä on erilaisia
palveluita omasta takaa. Tämän myötä mäntsäläläisten ostotottumukset
suuntautuisivat omalle paikkakunnalle.
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin
vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on positiivinen / negatiivinen /
ei vaikutusta ? Vapaa kommentti?
Ei suoraa vaikutusta.
Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas
vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
En.
Jos vastasit kyllä – niin minkä suuruinen liiketila /
minkälainen tila kiinnostaisi?
-
Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne
hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena
vai kokonaan OY pohjaisena?
Oy pohjaisena, kuten Jäähalli.
Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse
osakkuutta?
Kyllä.
Mikäli halli rakennetaan Oy pohjaisena hankkeena, kuinka
paljon olisitte valmis sijoittamaan?
Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi
rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu-
ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta /
vapaa kommentti?
Julkisista varoista.
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis
hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75%
?
En hyväksy veronkorotusta.
Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin
kertamaksuisesta pääsylipusta?
Aikuinen ?
Lapsi ?
Eläkeläinen/opiskelija ?
Ostaisitko sarjalipun/kausikortin? Kyllä.
Mitä kaikkia palveluja uimahalliin ja sen yhteyteen
toivoisit itse/yrityksesi puolesta? Esim. kokoustiloja, catering
mahdollisuutta, yksityissaunatiloja, takkakabinettia, muuta mitä?
Kokoustilat, lounaskahvila.
Mikälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin
palvelujen suhteen? Esim. Tyky toiminta
henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym?
Ostaisin ehkä henkilökunnalleni kausikortit uimahalliin.
Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi
sitä –itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/
asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?
Käyttäisin sekä perheen kanssa että maksaisin ehkä
henkilökunnan käytön.
Muita toiveita?
Oy-muotoisena osakkaiden olisi mahdollisuus käyttää
uimahallia veloituksetta sekä ostaa edullisemmin kausikortteja henkilökunnalle.
Vastauksesi on arvokas ja
tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen
taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi!
Vastaaja
nro 3
Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi * 1962
Perheen koko *2 aikuista 3 lasta
Alle 18-vuotiaiden lapsien määrä perheessä* 3
Sukupuoli *
X nainen
mies
Yrityksen suuruus *
X yrittäjäpariskunta
2-3 henkilöä työssä
4-9
henkilöä työssä
10-30 henkilöä työssä yli 30 henkilöä työssä
Toiminnan laatu:
X Palveluala
Kauppa
Teollisuus/tuotanto
Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin
vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko vaikutuksen positiiviseksi /
negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa perustelu?
Positiiviseksi, koska yrittäjille itselleen
liikuntamahdollisuus
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin
vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on positiivinen / negatiivinen /
ei vaikutusta ? Vapaa kommentti?
Ei vaikutusta, koska ala
ja asiakkaat eivät liippaa uimahallia.
Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas
vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
Ehkä, jos löytyy koulutustilaa.
Jos vastasit kyllä – niin minkä
suuruinen liiketila / minkälainen tila kiinnostaisi? Koulutustila, johon mahtuu
15 – 25 hlöä
Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne
hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena
vai kokonaan OY pohjaisena?
Uimahalli tarvitsee yksityisen rahoittajan / omistajan,
mutta kunnan tulisi olla myös mukana, jota saadaan uimahalli jokaisen käyttöön.
Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse
osakkuutta?
Riippuu panoksen suuruudesta.
Mikäli halli rakennetaan Oy
pohjaisena hankkeena, kuinka paljon olisitte valmis sijoittamaan? En tiedä
Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi
rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu-
ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta /
vapaa kommentti?
liiketoiminnalla tulisi saada uimahalli pyörimään, mutta jos
liput tai muu käyttömaksu menee sen takia ”liian” suureksi, kunnan apu on
tarpeen. Uimahalli kaikille on perusperiaate.
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis
hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75%
?
En tai sitten 0,25%
Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin
kertamaksuisesta pääsylipusta?
Aikuinen 8 euroa
Lapsi 5 euroa
Eläkeläinen/opiskelija
6 euroa
Ostaisitko sarjalipun/kausikortin? Sarjalipun
Mitä kaikkia palveluja
uimahalliin ja sen yhteyteen toivoisit itse/yrityksesi puolesta? Esim.
kokoustiloja, catering mahdollisuutta, yksityissaunatiloja, takkakabinettia,
muuta mitä? Koulutustilat, saunatilat
ryhmälle, keilarata
Minkälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin
palvelujen suhteen? Esim. Tyky toiminta
henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym?
Teemaillat
Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi
sitä –itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/
asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?
Perhe 1-2 krt viikossa
keskimäärin kaikki 5 hlöä Muita toiveita?
Siellä voisi oleskella vedessä muutenkin kuin pelkkä uima-
allas esim. jumpat, hieronta pisteet, poreamme.
Vastauksesi on arvokas ja
tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen
taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi!
******************************
Pyydämme välittämään vastaukset
sähköpostitse osoitteeseen
uimahallimantsalaan@gmail.com
Vastaaja
nro 4
Taustatiedot / Vastaajan:
Syntymävuosi * 1961
Perheen koko *2
Alle 18-vuotiaiden lapsien
määrä perheessä*1 Sukupuoli *
nainen
2 mies
Yrityksen suuruus *
yksinyrittäjä
2-3 henkilöä työssä
4-9
henkilöä työssä x 10-30 henkilöä
työssä yli
30 henkilöä työssä
Toiminnan laatu:
Palveluala
Kauppa x
Teollisuus/tuotanto
Muu, mikä?
********************************
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin
vaikutuksia yrityksesi toimintaan? Arvioisitko vaikutuksen positiiviseksi /
negatiiviseksi / ei vaikutusta? Miksi/vapaa perustelu? Positiivinen. Useat
hylkäävät Mäntsälän vaihtoehtona uudeksi kotikunnakseen uimahallin puuttumisen
vuoksi.
Miten arvioisit mahdollisen rakennettavan uimahallin
vaikutuksia yrityksesi liikevaihtoon? Vaikutus on positiivinen / negatiivinen /
ei vaikutusta ? Vapaa kommentti? Tod. näköisesti positiivinen.
Mikäli uimahallikiinteistö rakennetaan, olisitko halukas
vuokraamaan kiinteistöstä liiketilaa yritystoimintaasi?
Riippuu sijainnista.
Jos vastasit kyllä – niin minkä suuruinen liiketila /
minkälainen tila kiinnostaisi? 50 – 70 m2
Mikäli uimahalli rakennetaan Mäntsälään, mikä on kantanne
hankkeen rahoitukseen? Näkisittekö toteutuksen kunnallisena, puolikunnallisena
vai kokonaan OY pohjaisena? Kunnallisena
Mikäli vastasitte Oy, olisitteko valmis harkitsemaan itse
osakkuutta?
Mikäli halli rakennetaan Oy pohjaisena hankkeena, kuinka
paljon olisitte valmis sijoittamaan?
Miten mielestänne uimahallin käyttökustannukset tulisi
rahoittaa mikäli hanke on Oy tai puolikunnallinen? Tulisiko mahdollinen lippu-
ym. tuloilla kattamatoton käyttömeno maksaa julkisista varoista /osakkailta /
vapaa kommentti?
Julkisista varoista.
Mikäli hanke toteutetaan julkisin varoin, olisitko valmis
hyväksymään veronkorotuksen? Jos kyllä, niin kuinka suuren / 0,25%, 0,5%, 0,75%
? 0,25
Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta uimahallin kertamaksuisesta
pääsylipusta?
Aikuinen n. 10 €
Lapsi 5 €
Eläkeläinen/opiskelija 6 €
Ostaisitko sarjalipun/kausikortin? Todennäköisesti
Mitä kaikkia palveluja uimahalliin ja sen yhteyteen
toivoisit itse/yrityksesi puolesta? Esim. kokoustiloja, catering
mahdollisuutta, yksityissaunatiloja, takkakabinettia, muuta mitä? Yksityissaunatilat, takkakabinetti, catering
Mikälaisia tarpeita sinulla/yritykselläsi olisi hallin
palvelujen suhteen? Esim. Tyky toiminta
henkilöstölle/ asiakastilaisuudet ym? Palaveri pari kertaa vuodessa, mahd
tyky-toiminta myös
Mikäli halli rakennetaan, missä määrin uskoisit käyttäväsi
sitä –itse/perheesi/yrityksesi tyky toiminta/
asiakastilaisuuksiin/sidosryhmille?
Muita toiveita?
Vastauksesi on arvokas ja
tullaan huomioimaan ehdottoman nimettömästi ja puolueettomasti hankkeen
taustatiedoksi. Kiitos vastauksistasi!
******************************
Pyydämme välittämään vastaukset
sähköpostitse osoitteeseen
uimahallimantsalaan@gmail.com
Liite 18 aiempia uimahallilaskelmia Mäntsälässä
Uimahallin suunnittelun
aloituskustannusarvio 3.6.12/tl
Perustiedot:
|
• väestöpohja
|
20000
|
|
||
|
• asiakkaita / a
|
120 000
|
|
||
|
• sijaintipaikka
|
ei tietoa
|
|
||
|
• pääallas
|
25 m2 / 10 m
|
|
||
|
• lastenallas
|
75 m2
|
|
||
|
• tenava-allas
|
30 m2
|
|
||
|
• poreallas
|
6 m2
|
|
||
|
• aukioloaika
|
15 h
|
|
||
|
• aukiolopäiviä
|
320
|
|
||
|
Huonetila:
|
|
Mitoitusperuste:
|
||
|
Allashuone
|
|
Vesipinta-ala on puolet allashuoneesta
|
||
|
- pääallas
|
|
min. 10 x 25 m2
|
||
|
- lastenallas
|
|
min. 75 m2
|
||
|
- tenava-allas
|
|
min. 20–30 m2
|
||
|
- terapia-allas
|
|
min. 5 x 10 m2
|
||
|
- poreallas
|
|
1 m2/porealtaassa olija
|
||
|
Pukuhuone M
|
|
1
m2/hlö, mitoitus huippupäivän hlö/h mukaan
|
||
|
Pukuhuone N
|
|
1 m2/hlö ”
”
|
||
|
Ryhmäpukuhuone
|
|
Huipputunnin tasaus
|
||
|
Pesuhuone M ja N
|
|
0,6 m2/hlö, 1 suihku/5 hlö
|
||
|
|
|
Mitoitus huippupäivän hlö/h mukaan
|
||
|
Saunat M ja N
|
|
min 4 kpl, 1 m2/hlö
|
||
|
WC pesutilassa
|
|
n. 4 kpl, yhden koko min 1,5 m2
|
||
|
WC allastilassa
|
|
lasten WC, yhden koko min 1,5 m2
|
||
|
Inva-WC
|
|
5,5 m2
|
||
|
WC-aulatiloissa
|
|
min. 2 kpl, yhden koko 2 m2 sekä inva-WC
|
||
|
Varastotilat
|
|
tarpeen mukaan
|
||
|
Allasvarasto
|
|
min. 10 m2
|
||
|
Valvomo
|
|
min. 8 m2
|
||
|
Ensiapuhuone
|
|
min. 7 m2, 1 lepoalusta
|
||
|
Lipunmyynti
|
|
min. 5 m2
|
||
|
Aulatila
|
|
min. 25 m2
|
||
|
Kahvio
|
yhdistetty
aulatilaan
|
|||
|
Keittiö (jakelu/valmistus)
|
toimintakuvan
mukaan, erikoissuunnittelu
|
|||
|
Toimisto
|
n.
10 m2
|
|||
|
Vaatehuolto
|
n.
10 m2
|
|||
|
Korjaustila
|
min.
10 m2
|
|||
|
Tekninen toimisto
|
n.
7 m2
|
|||
|
Henkilöstötilat
|
(RT
94-10053)
|
|||
|
Välinevarasto
|
|
10–20 m2
|
||
|
Siivouskeskus
|
|
>6 m2, (RT 91-10162)
|
||
|
Siivouskomero
|
|
1–4 m2, (RT 91-10162)
|
||
|
Väestönsuoja
|
|
1 %
kerrosalasta
|
||
|
Tekniset tilat
|
|
vesi-m2 600 = 450 m2
|
||
|
Käytävät
|
|
5 m2/huonetila
|
||
|
Porrashuone
|
|
2
kerrosta = 4 % huonealasta
|
||
Mahdolliset
muut tilat ohjelmoidaan erikseen.
Huonetilojen
yhteenlaskettu pinta-ala on rakennuksen nettoala. Bruttoala on rakennuksen
kokonaislaajuus ulkomittoineen. Bruttoalan suhde nettoalaan uimahalleissa on
yleensä1,10–1,15.
Lisäksi
on huomioitava, että teknisten tilojen määrä kasvaa, mikäli uimahallissa on
useita erilämpöisiä altaita.
Pinta-alat
Arvion
mukaan kokonaispinta-ala on n. 3000 brm2 joka on yhteensä n. 2600 k-m2.
Kerrosalaksi
tulee n. 1300km2 kerros.
Kiinteistö
rakennetaan kahteen kerrokseen, johtuen allasteknisentilan sijoittamisesta
korkeaan kellariosaan.
Yhteenveto
kustannusarviosta
2500
k-m2 x 2100 € / k-m2 = 5 250 000 €
Hankeen
kustannusjako
|
kohde
|
urakka / hankinta
|
yksikkö
|
asia,työ
|
|
Rakennusosat
|
|
|
|
|
|
rakennusurakka
|
2 600
000
|
betonielementti
rakennus
|
|
Tekniikkaosat
|
|
|
|
|
SHAPE \* MERGEFORMAT
|
LVIA
|
550 000
|
varustettu
iv/jv talteenotolla
|
|
sähkö
|
450 000
|
|
|
|
vedenkäsittely
|
380 000
|
neljä
eri käsittelylinjaa
|
|
|
Hanketehtävät
|
|
|
|
|
(rakennuttajan
|
|
|
|
|
osuus)
|
rakennuttaminen
|
340
000
|
SHAPE \* MERGEFORMAT
|
|
|
suunnittelu
|
350
000
|
|
|
Kiinteistötehtävät
|
|
|
|
|
|
liittymismaksut
|
100
000
|
|
|
Käyttäjätehtävät
|
SHAPE \* MERGEFORMAT
|
SHAPE \* MERGEFORMAT
|
|
|
hankinnat
|
|||
|
|
kalusteet
|
100 000
|
|
|
|
kulunvalvonta
|
80 000
|
allasvalvonta
/ aluevalvonta
|
|
Hankevaraukset
|
|
|
|
|
SHAPE \* MERGEFORMAT
|
muut
varaukset
|
300
000
|
|
|
YHTEENSÄ
|
5 250 000
|
|
|
Minimi
kustannusarvio alkaen 5 250 000 €
Poistot
(EVL 34§)
Arvioitu
taloudellinen pitoaika on 30 vuotta. Sumu poistot 3,33 % vuosi = 175000 €/a
Puutteet
tiedoissa:
•
ei hankesuunnitelmaa
•
ei sijaintitietoa
•
ei tietoa tonttikustannuksista (ei huomioitu)
•
onko mahdollista yhdistää toimintoja eri
urheilurakennuksien kanssa
•
toteutustapa
•
ei energian hintatietoja ja toimitustapaa
•
mitenkä hoidetaan kiinteistöhuolto ja hallinta
• ei
huomioitu pääomakustannuksia
Hyödyllisiä linkkejä
Tiivistetysti
uimataidosta:
http://www.helistin.fi/?page=2265932&id=9267154 ja kokonaisuudessaan tutkimus http://www.suh.fi/?x101372=795943
Uimahalleista:
http://suh-fibin.directo.fi/@Bin/03cd1e34b41e6b0b9f17d246ba798f44/1338370848/application/pdf/125398/Uimahallibaromet
ri2008.pdf
Hukkumistilastoa:
http://www.suh.fi/@Bin/555559/Lehdist%C3%B6tiedote+hukkuneet+2010.pdf
http://www.suh.fi/medialle/hukkumistilastot/2011/
SUH – http://www.suh.fi/
Uimaliitto http://www.uimaliitto.fi/
Eerika - uimaliitolla vahva side
Mäntsälään http://www.slu.fi/lum/numero-6-2012/nimityksia_ja_tunnustuksia/uimaliitto-sai-uuden-toiminnanjo/
Tieteellisiä julkaisuja mm.
tässä:
http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=47
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9770
Aivohalvauksen ehkäisy - halvauspotilaiden hoito on kunnalle
kallista -vuodepotilaita!
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=uut13473&p_teos=uut&p_osio&p_selaus https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37491
Erityisryhmät
http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=62
Vesivoimistelu http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=60
Vauvauinti http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=221
http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=224
https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/vauva-ja_perheuinti/
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9370
Uimataitotutkimus
http://www.suh.fi/?x101372=795943
Opetus-
ja kulttuuriministeriö tukee tänä vuonna liikuntapaikkojen rakentamista ja
peruskorjauksia yhteensä 28,1 miljoonalla eurolla. Avustuksia myönnettiin
yhteensä 34 hankkeelle, joista uudisrakennushankkeita on 16 ja
peruskorjaushankkeita 18.
Lehdistötiedote
löytyy OKM:n sivuilta.
http://yle.fi/uutiset/uimahallin_puute_nakyy_lasten_uimataidossa/2738702
http://yle.fi/uutiset/asuinpaikka_vaikuttaa_uimataitoon/6169975
http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/62278-paakirjoitus-lasten-uimataidossa-ei-kehitysta
https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/uimaopetus/lomakkeet-jamateriaalit/luokkakohtaiset_tavoitteet_ja_es/
Uimataitoviikko +
pohjoismainenuimataidon määritelmä http://www.suh.fi/tiedotus_ja_kampanjat/uimataitoviikko/
http://kunto-fibin.directo.fi/@Bin/b2f48f34f786bb9c6dc68b70ba776313/1339269583/application/pdf/35133/24%206%2003%
20Uimahalliraportti.pdf
Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n
Uimahalli terveyttä edistävän liikunnan tarjoajana ja toimintaympäristönä-raportti 2003
Aiempaa keskustelua hallista http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/81224-uimahalli-kaatui-jalleen-myos-maauimalasta-keskusteltiinvaltuustossa
http://vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58821-olisiko-mantsalaan-aikasaada-uimahalli
http://www.aloitekanava.fi/mantsala/2203/
http://perus-mikko.blogspot.fi/2012/01/mielipidekirjoitus-mantsalan.html
Askola Areena https://www.facebook.com/pages/Askola-Areena/122213051135518
Veden pelko - käsite pitäisi
mainita opetuksen yhteydessä myös http://www.vesiliikunta.com/index.php?page=48
UKK instituutti http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/uinti
http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa
http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikuntatieteellinen_tutkimus
https://www.jyu.fi/sport/
Jyväskylän liikuntatieteellisessä tutkimuksessa
paljon uintiin ja vesiliikuntaan liittyviä julkaisuja .- Etevan TJ suositus:
https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=uinti&searchCode=GKEY^*&limitTo=Date%3d2006&searchType=0&recCount=20&limitTo=LANG=FIN&filter=Y
https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=13&bibId=1086917
https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=23&bibId=1114427
https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=19&bibId=1055409
https://jykdok.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=12&recCount=20&recPointer=24&bibId=1195489
OPS
http://www.mantsala.fi/tiedostot/palvelut/koulutus-jaopiskelu/opetussuunnitelmat/Kunnan_ops_10.8.2011.pdf
Myös kilpauinnin harrastaminen /
uimaseuratoiminta mahdollistuisi hallin myötä paremmin Mäntsäläläisille -
uimaseuran olisi hankala toimia ilman omaa hallia - toivottavasti
tulevaisuudessa mäntsäläläisiä uimareita nähtäisiin maatamme edustamassa myös
kansainvälisissä kilpailuissa sekä tietysti piirimestareina ja suomenmestareina
- saisimme olla ylpeitä mänsäläläisten uimareiden saavutuksista jotka tekisivät
kuntaa tutuksi ja toisivat PR:ää positiivista markkinointia kunnalle!
http://www.uimaliitto.fi/uinti/ennatykset/
UKTY
Uimahalli-
ja kylpylätekninen yhdistys Ukty / UIMAHALLIHANKE
ON
KUNNALLE HIENO SIJOITUS TERVEYTEEN JA IMAGOON
Uimahallin
rakentaminen kannattaa aina. Yhdistyksen taholta on toistuvasti tuotu esiin,
miksi uimahallin rakentaminen on perusteltua niille paikkakunnille, joissa sitä
ei vielä ole. Virkistäytymisen lisäksi eriasteinen kunnon ylläpito ja kuntoutus
sekä uinninopetus ovat tärkeimmät syyt, miksi halleja rakennetaan. Nykyaikaisen
uimahallin palvelut edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia vauvasta
vanhukseen. Alueen imago ja houkuttelevuus eivät ainakaan vähene nykyaikaisen
uimahallin toteutuessa paikkakunnalle.
http://www.ukty.fi/datafiles/userfiles/onet/fi/attachments/Kute808.pdf
Kampanjat on suosittuja ja niihin
osallistuu kautta maan paljon uinnin ystäviä http://www.kunto.fi/kunnon-info/kunnon-info-2-2012/kampanjat/ui-kesaksi-kuntoon-kampanja-hera/
http://www.kunto.fi/uikesaksikuntoon/
http://www.kunto.fi/uikesaksikuntoon/tulokset/
Uimahalliesittelyihin esimerkki
Alajärvi m- ohessa numeerista tietoa http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.alajarvi.fi%2FLink.aspx%3Fid%3D1226350&h=_AQEtL
x2q
Alajärvi
on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Kaupungin väkiluku on 10 330 (31.
tammikuuta 2012)/ Wikipedia / Alajärvellä uimahalli on ollut pitkän vääntämisen
tulos.
http://www.jpnews.fi/urheilu/vastuunpakoilua-alajarven-uimahallihankkeessa/
Uinnin
monipuolisuus takaa sen suosion. Halusit sitten kilpailla tai kuntoilla, niin
uinnista löytyy valinnanvaraa kaikille harrastajaryhmille, jotka haluavat
nauttia vedestä ja sen monista mahdollisuuksista.
http://blogi.uintikauppa.fi/uinti-sopii-kaikille/
Kustannuslaskentaopas kunnille http://www.hankinnat.fi/fi/Sivut/default.aspx
Työryhmä kutsui ihmisiä
keskustelemaan kanssaan urheilumessuilla https://www.facebook.com/events/298505456906873/
Uimahalliportaali - teknistä tietoa
- hallien energiankulutuksessa on suuria eroja https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/rakentaminen_ja_tekniikka/lomakkeet-jamateriaalit/uimahalliportaali/
http://uimahallit.vtt.fi/ katso täältä
energiankulutuksesta kanssa ja klikkaa vas reunasta hallien tiedot ja energian
kulutukset
https://suh-fi.directo.fi/koulutus-ja-kurssit/rakentaminen_ja_tekniikka/lomakkeet-jamateriaalit/uimahallifoorumi/
Uimahallibarometri http://www.suh.fi/@Bin/481551/Uimahallien+asiakastyytyv%C3%A4isyys_2010_tulostusversio.pdf
http://suh-fibin.directo.fi/@Bin/95a03f501164aca156aa5f78c0f6b393/1339335003/application/pdf/749575/Uimataito%20ja
%20asiakasbarometri.pdf
Teknisiä juttuja tässä taulukossa
- mitä ohjeita on ja kuka julkaissut http://search.aol.fi/aol/search?&query=vtt+allasvesi&invocationType=tb50hpcnnbie7-fi-fi
Mainitaan, että Kangasalassa veden puhdistuksessa käytetään myös UV-puhdistusta
jolloin kloorin määrä on niin vähäinen että monet allergikotkin /kloorille
herkät voivat uida siellä vaikka eivät voi muissa halleissa uida - liittyen
tähän
http://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE-2017.pdf
Kloorauksen ja otsonoinnin ohella olisi hyvä olla tuo UV puhdistus http://www.sarlin.com/?deptid=6603
http://www.vvy.fi/index.phtml?150_m=369&s=107
Esimerkki Jakomäki:
http://www.projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/jakomaen-uimahalli
Lisää tekniikasta - energian
säästö, käyttökustannusten pienentäminen/ suihkuveden lämmöntalteenotto:
http://www.termihaukka.fi/therm-x-toimintaperiaate/
Uusi halli on Suomen ensimmäinen
aurinkoenergiaa hyödyntävä uimahalli. Aurinkolämpökeräimillä tuotetaan energiaa
120 000 kWh, joka kattaa 5 % hallin vuotuisesta energiantarpeesta. Lisäksi
halliin toteutetaan poistoilman ja poistuvan suihkuveden lämmöntalteenotto ja
muita energiaa säästäviä ratkaisuja.
http://www.pori.fi/uutiset/2011/02/uimahallinrakentaminenaikataulussa_0.html
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/projektit/19451.html
Poistoilman lämmöntalteenotto http://www.talotekniikka.eu/tate-lehti/fi_FI/lammontalteenotto/
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9298&lan=fi
Ilmalämpöpumput, maalämpö,
kalliolämpö www.ellohanke.fi/folders/Files/WP4%20Tulokset/Lampopumppusovellutukset.pdf
Jäähallin lauhdelämmön käyttö:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/72671/Kandidaatinty%C3%B6%20Pasi%20Antikainen.pdf?sequenc
e=1
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2476.pdf
Hakunilan uimahallin mittauksissa
selvisi kuivatun kiertoilman käytön ehdoton hyödyllisyys http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39909/uimahall.pdf?sequence=1
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32868/Insinoorityo_Gronholm.pdf?sequence=1
http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/4358.pdf
Allasveden laatu / Allasveden
valvonta valvira
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/allasvesi
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061350
Finlex asetus allasvedestä
Terveystrendeistä - ongelmien
ennaltaehkäisystä ajankohtaista
http://www.iltalehti.fi/elintavat/2012061115691340_el.shtml
Rahoituslinkit
http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapaikat/?lang=fi
http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Liikuntapaikkojen_ja_vapaaaikatilojen_perustamishankkeet
https://www.veikkaus.fi/fi/yritys/ajankohtaista?contentid=LIIK_PAIKAT_2012_20042012&vpage=edunsaajuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti